Susilauma hiippailee Ilomantsissa, mutta koululaisille ei voitu järjestää kyytejä: tässä syy

Ilomantsin kirkonkylällä on liikkunut susilauma, joka on huolestuttanut koululaisten vanhempia. Vanhempien tekemät susikyytianomukset uhkasivat hetken tyssätä siihen, että paikallisen riistanhoitoyhdistyksen lausuntoon kuljetusten tarpeellisuudesta eivät kelpaa muut kuin Luonnonvarakeskuksen kanta-arvio ja viralliset Tassu-havainnot.

Alueella on saatu useita havaintoja neljän suden laumasta. Virallisia Tassu-havaintoja alueelta ei kuitenkaan ole, koska paikalliset petoyhdyshenkilöt eivät ole tehneet Tassuun pidempään aikaan lainkaan kirjauksia vastalauseena nykyiseen suurpetopolitiikkaan. Suuri osa aiemmin petoyhdyshenkilöinä toimineista on luovuttanut järjestelmän tunnukset kokonaan pois.

Useamman suden laumasta on saatu useita riistakameran ottamia kuvia.  Kuva: Lukijan kuva

”Riistanhoitoyhdistyksen lausunnon mukaan vuoden aikana 15 kilometrin säteeltä meidän kotoa löytyy yksi susimerkintä Tassu-järjestelmästä. Siitä huolimatta tässä liikkuu neljän suden lauma, josta on olemassa muun muassa useampia riistakameran kuvia. Laumasta on useita näköhavaintoja ja parhaimmillaan susi on kulkenut 200 metrin päästä meidän kotipihasta”, kertoo koulukyytejä 9- ja 13-vuotiaille lapsilleen hakenut Teemu Puruskainen.

Puruskainen sai lopulta kyytejä puoltavan lausunnon paikalliselta susireviirityöryhmältä. Hän uskoo työryhmän lausunnon auttavan siihen, että susikyyditykset hänen lapsilleen järjestyvät loppujen lopuksi. Virallista päätöstä susikyytien järjestämisestä ei vielä ole tehty.

Hän on kuitenkin pettynyt viranomaisten toimintaan.

”Tassu-järjestelmä näyttää menevän tässä kohtaa koululaisten turvallisuuden edelle. On vastuutonta, että viranomaisten käyttämän työkalun mukaan susia ei alueella ole, mutta todellisuudessa kuitenkin on”, Puruskainen ihmettelee.

Hän toivoo, että tässä tilanteessa järjestelmää tärkeämpänä nähtäisiin se, että lapsilla olisi turvallinen koulutie ja huomioon otettaisiin myös selkeitä korvaavia havaintoja. Nyt Tassu-järjestelmä antaa väärää tietoa.

Puruskainen pelkää, että suurpetojen havainto-ongelma laajenee Ilomantsista muuallekin suurpetopolitiikan myötä. Tähän pitäisi Puruskaisen mukaan varautua.

Riistakeskuksen mukaan riistanhoitoyhdistys ei voi perustaa aluetta koskevaa suurpetolausuntoaan mihinkään muuhun kuin Tassu-järjestelmän kirjauksiin.

”Tassu-järjestelmä on ainoa paikka, jonne petoyhdyshenkilöt ja sekä suurpetotehtävissä työskentelevät riistakonsernin edustajat kirjaavat havaintojaan, eli se on ainoa tietokanta, jossa riistahallinnolla on varmennettua suurpetohavaintoaineistoa”, kommentoi riistakeskuksen viestintäpäällikkö Mikko Sirkiä.

Petoyhdyshenkilöt ovat vapaaehtoisia avustajia, joiden tehtävä on kerätä alueensa suurpetohavainnot, varmistaa ne ja välittää havainnot Luonnonvarakeskukselle. Tiedot välittyvät Luonnonvarakeskuksen ylläpitämän Tassu-havaintojärjestelmän kautta. Sekä riistakeskus että poliisi käyttävät petoyhdyshenkilöiden Tassu-havaintojärjestelmään kirjaamia tietoja päätöksentekonsa tukena. Vaikutukset ulottuvat kuitenkin myös esimerkiksi lasten susikyydityksiin, joihin riistanhoitoyhdistykset ovat antaneet lausuntoja.