Tuoreet ilveksen jäljet Limigan Ala-Temmeksellä marraskuun alussa. Kuva: Kai Tirkkonen
Petoyhdyshenkilö paljastaa: Näiden eläinten jäljet menevät helposti sekaisin
Petohavainnoista ilmoittaminen on vähentynyt. Taustalla voi olla kyllästyminen tai turhautuminen.Liminka
Petoyhdyshenkilön tehtäviin kuuluu alueen suurpetohavaintojen vastaanottaminen, varmistaminen ja kirjaaminen Luonnonvarakeskuksen Tassu-järjestelmään. Kuva: Kai Tirkkonen66-vuotias Hannu Pietiläinen Limingan Ala-Temmekseltä on toiminut petoyhdyshenkilönä noin 20 vuotta.
Vapaaehtoistyö sopii hänelle hyvin, sillä luonnossa tulisi liikuttua muutenkin. Hän on hiljattain jäänyt eläkkeelle, joten nyt aikaa luontoharrastuksille on entistä enemmän.
Petoyhdyshenkilön tehtäviin kuuluu alueen suurpetohavaintojen vastaanottaminen, varmistaminen ja kirjaaminen Luonnonvarakeskuksen Tassu-järjestelmään.
Havaintoja hyödynnetään virallisissa kanta-arvioissa.
”Ehkä ihmiset ovat kyllästyneet ilmoittamaan havainnoista.”
”Valitettavan harvoin havainnoista ilmoitetaan”, Pietiläinen harmittelee. Tietty vakioverkosto ilmoittaa havainnoistaan säännöllisesti, mutta muuten innostus on laantunut.
”Ehkä ihmiset ovat kyllästyneet ilmoittamaan havainnoista.”
Taustalla voi olla myös tunne, ettei havaintojen ilmoittamisesta ole hyötyä, kun kaatolupia pedoille on vaikea saada.
Petohavainnot on tärkeää käydä varmistamassa, sillä erehtyminen on tavallista.
”Kerran oli näköhavainto kahdesta sudesta pellolla. Kun kävin paikalla, maassa näkyi kahden kauriin jäljet.”
Sudesta tai ilveksestä kerrottu havainto on paljastunut metsäkauriiksi tai ketuksi.
”Kerran oli näköhavainto kahdesta sudesta pellolla. Kun kävin paikalla, maassa näkyi kahden kauriin jäljet.”
Pietiläisen mukaan riistaeläinten jäljistä helpoiten menevät sekaisin nuori valkohäntäpeura ja aikuinen metsäkauris.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
