Video: Rehuaumoilla herkuttelevat kaurispukit päätyvät metsästäjän evääksi

Lokit, naakat, sepelkyyhkyt ja varikset pitävät lentonäytöstä Tornion Kourilehdossa toimivan Mellan lypsykarjatilan kupeella samalla, kun metsästäjä Jaakko Välimäki Keminmaalta valmistelee passipaikkaa tilan rehuaumoilla ruokailevia metsäkauriita varten.

”Rehuauma on varsinainen magneetti, joka houkuttelee paikalle kauriita lähes läpi vuoden keskikesää lukuun ottamatta”, Välimäki kertoo.

Metsäkauriiden ja haittalintujen metsästykseen erikoistunut Välimäki laskee käyttävänsä vuosittain noin 80 vuorokautta maatiloilla tapahtuvaan metsästykseen, jonka tarkoituksena on poistaa nautojen rehulla herkuttelevia otuksia.

”Metsästän tilan isännän eli maanomistajan luvalla ja kutsumana.”

Pelkästä rehun syönnistä ei olisi suurta haittaa, mutta kauriit ruokaillessaan myös ulostavat aumoihin, jolloin ulosteperäiset taudinaiheuttajat siirtyvät rehun mukana karjan ruokintapöytiin. Mikäli tuotantoeläimet sairastuvat, se tulee maatilalle kalliiksi.

Kaurisemo jättää vasansa toisinaan aumaan makoilemaan, jolloin saattaa käydä niin, että vasa silpoutuu rehuvaunuun, kun rehua noudetaan. Silloin vaunun sisältö menee pilalle.

Lounais-Lapin metsäkauriskanta on Välimäen mukaan erittäin runsas, ja kauriit kerääntyvät aumoille helpon ravinnon perässä. Puhutaan vähintään sadoista yksilöistä, joista suurin osa majailee tilojen lähistöllä.

”Etelämpänä kauriit saavat ruokaa metsästä läpi vuoden, koska talvisin lunta on vähemmän ja talvet ovat leudompia. Sikäläisillä tiloilla ei ole samanlaista kaurisongelmaa kuin täällä”, Välimäki selvittää.

Jaakko Välimäki Keminmaalta on erikoistunut karjan rehua sotkevien metsäkauriiden poistamiseen Lounais-Lapin maatiloilta. Kuva: Kari Lindholm

Mellan tilan lähistöllä asuvat kauriit lasketaan kymmenissä, eikä niiden vuosia jatkunut metsästäminen ole rajoittanut kantaa merkittävästi.

”Kauriiden määrää kuvaa se, että paikallinen metsästysseura kaatoi täältä 20 metsäkaurista yhtenä päivänä ajometsästyksellä. Siitä huolimatta aumoilla vierailee kauriita tasaiseen tahtiin”, Välimäki selvittää.

Metsäkaurisuroksen eli kaurispukin kevätmetsästys käynnistyi toukokuun 16. päivänä ja pyyntikausi päättyy kesäkuun 15. Tällä jaksolla Välimäen tähtäimessä ovat kaurispukit.

”Kauriit ruokailevat aumoilla, kunnes pellot ja metsät alkavat vihertämään. Sen jälkeen siirrän passipaikkaa parisataa metriä tilan pihapiirin ulkopuolelle.”

Välimäki huomauttaa, että keväällä kauriiden sukupuolen tunnistamisessa pitää olla erittäin tarkkana, koska naaraita ei saa ampua. Apuna tunnistamisessa ovat katselukiikarit.

Maatilan konesuoja on hyvä passipaikka. Vaikka tiloilla vierailevat kauriit ovat kesyyntyneet, kasvot on peitettävä, mikäli mielii saada kauriin saaliiksi”, Välimäki kertoo. Kuva: Kari Lindholm

Välimäen kaurisase on kaliiperia .300 Blackout (7.62 x 35) ja se on räätälöity maatiloilla metsästämistä silmällä pitäen.

”Ase on muutettu tähän kaliiperiin siksi, että luodin lähtönopeus on matalahko, ja takavaara-alue sekä kimmokeriski on vähäisempi. Luotivalikoima 7.62 –kaliiperissa on mittava.”

Välimäki pitää metsäkauriin lihaa ehkäpä kaikkein parhaimman makuisena riistalihana, ja miehen lihalaari on sitä ääriään myöten täynnä.

”Pakkasesta löytyy kaurismakkaraa, savukaurista ja jonkin verran myös jalostamatonta lihaa. Annan kauriinlihaa myös tilallisille.”