Suojelualueelle voi jättää lakirajoja enemmän myrskypuita, mutta metsänomistaja on vastuussa mahdollisten tuhojen leviämisestä

Yksittäisiä tuulen kaatamia puita tai puuryhmiä ei pidä korjata pois metsälain erityisen tärkeiltä elinympäristöiltä, Natura-alueilta eikä ympäristötuella suojelluilta alueilta, muistuttaa Metsäkeskus.

Kaatuneita puita on jätettävä metsälain erityisen tärkeisiin elinympäristöihin vähintään metsätuholain sallima määrä, mikä on kuusilla 10 kuutiometriä hehtaarilla ja männyillä 20 kuutiometriä hehtaarilla.

Suojelualueet poikkeavat talousmetsistä siinä, että metsätuholaki ei automaattisesti velvoita poistamaan raja-arvot ylittävää määrää myrskytuhopuita.

Jos metsänomistaja haluaa jättää myrskypuuta raja-arvoja enemmän, tulee siitä kuitenkin ilmoittaa erikseen Metsäkeskukselle. Viime kädessä metsänomistaja on vastuussa mahdollisesta tuhojen leviämisestä.

”Metsäkeskuksella on velvollisuus valvoa metsälakikohteiden ja Natura-alueiden kuolleen puun määrän kehittymistä, mutta myös sitä, ettei myrskyssä kaatuneista puista lähde leviämään esimerkiksi hyönteistuhoja lähialueen metsiin”, kertoo valmiuspäällikkö Eija Vallius Metsäkeskuksesta.

Ympäristötuella suojellussa metsässä ei voi tehdä hakkuita eikä metsänhoitotöitä ilman Metsäkeskuksen suostumusta.

Jos metsään iskee myrskytuho, tulee metsänomistajan sopia toimenpiteistä Metsäkeskuksen kanssa ja olla yhteydessä Metsäkeskuksen kirjaamoon.

”Myrskytuhopuiden korjuu ympäristötukikohteelta johtaa yleensä ympäristötuen takaisinperintään”, muistuttaa Metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Jarkko Partanen.

Ympäristötuki on korvaus metsän suojelusta 10 vuoden määräajaksi.

Jos myrskyssä kaatuneiden puiden korjuu on välttämätöntä, pitää puunkorjuu tehdä niin, että elinympäristön ominaispiirteet säilyvät. Jos ominaispiirteet vaarantuvat korjuussa, täytyy metsänkäsittelyyn hakea poikkeuslupaa Metsäkeskuksesta.

Yksityisten luonnonsuojelualueiden myrskytuhoista voi olla yhteydessä Lupa- ja valvontavirastoon.