Sundellin tilan taloudellinen tuotto tulee leikkohavuista. Kuva: Pasi Leino
”Maisema avartui ja niska kipeytyi” – pystykarsinnan hyödyt jakavat metsänomistajia
Pystykarsinta ei välttämättä tuota taloudellista hyötyä, mutta moni muu asia motivoi siihen.Tilaajalle
Mynämäkeläinen Jarno Sundell haluaa metsästään puistomaisen. Kuva: Pasi LeinoPuiden pystykarsinta kirvoitti monenlaisia näkemyksiä MT:n verkkokyselyssä.
”Puukaupan yhteydessä pystykarsintaa ei huomioitu mitenkään. Kaikki meni samalla hinnalla”, harmittelee yksi vastaaja.
Samaa toteaa toinen.
”Turhaa työtä. Myöhemmin tehdyn harvennuksen tekijä ei huomioinut pystykarsittuja.”
”Silloin ei ollut selvää käsitystä tuloksista, pystykarsinta oli jonkinlainen muoti-ilmiö.”
”Aikoinaan maksettiin kemera-tukea, ja sanottiin että myöhemmin tukista saa paremman hinnan.”
Kaikkien kokemukset eivät ole yhtä huonoja.
”Sain paremman hinnan pieneltä sahalta oksattomasta tukista.”
”Pikkutukin määrä lisääntyi harvennuksessa.”
”Saa laadukasta tyvipuutavaraa rakennuksiin. Kun itse sahuuttaa, saa oksatonta johonkin pieneen työhön.”
Osassa vastauksista luotetaan edelleen, että pystykarsinta on investointi, joka hyödyttää tulevaisuudessa.
”Auttaa se hakkuukoneen kuljettajaa viimeisessä harvennuksessa jättämään parhaat puut kasvamaan, jos aikoinaan on vaan parhaat tukiksi tarkoitetut puut pystykarsittu.”
Monelle pystykarsinta on ollut ainakin jossain määrin epämieluisa kokemus.
”Isä käski.”
”80-luvulla isä määräs kaverikseen.”
”Joskus nuorempana isän kanssa pystykarsittiin oksaisia mäntyjä, mutta eivät ne siitä parantuneet.”
”Koska niin piti. Appiukon karsinnasta tuli sienivaurio.”
”Metsurina teen mitä työnantaja tahtoo. Omistaja ei hyödy työstä, koska karsittuja runkoja ei huomioida kauppahinnassa.”
Usea valitti työlajin fyysistä rasitusta.
”Haittapuolena on hartiaseudun kipeytyminen.”
”Työasento aiheutti pitkät kivut niskaan ja olkapäähän.”
”Kovaa työtä.”
”Puruja tulee silmille.”
”Komian tähären.”
Moni vastanneista mielsi, että pystykarsinnan ilo tulee jostain muusta kuin oletetusta arvon noususta.
Mynämäkeläinen Jarno Sundell pystykarsii metsäänsä ensisijaisesti esteettisistä syistä.
”Haluan että metsäni näyttää siistiltä ja puistomaiselta.”
Esikuvana Sundellilla on Mustilan arboretum – niinpä yhdeksän hehtaarin metsässä kasvaa peräti sata eri puulajia. Puiden välistä löytyy myös alppiruusuja.
Pystykarsinnalla on taloudellinenkin ulottuvuus, sillä tila tuottaa leikkohavuja esimerkiksi köynnöksiä ja kransseja varten.
Samansuuntaisia vastauksia oli muillakin.
”Saadaan kaunis tienvarsimetsä. Rahallinen hyöty on olematon tai sitä ei ole ollenkaan.”
”Hyöty: asiallisen näköinen männikkö. Maisemanäkymä. Komian tähären.”
Huoltoreitit helpottavat metsässä kulkemista. ”Olen tehnyt polkuja, joita kulkee ristiin rastiin”, Jarno Sundell kertoo. Kuva: Pasi LeinoLukijoiden mukaan pystykarsinnasta on saatu myös muuta hyötyä.
”Alaoksat haittasivat kulkua. Puun vierestä kulkeminen helpottui”, kehuu yksi vastaajista.
”Puuston myöhempi käsittely helpompaa.”
”Huoltoreitit mönkijälle.”
Monille pystykarsinta on merkinnyt mukavaa ulkoilua.
”Leppoisaa liikuntaa keväthankiaisella.”
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
