Klapikoneturmasta kymppitonnin sakko Ylivieskan kaupungille: ”Konetta ei koskaan käytetty valmistajan ohjeen mukaisesti”

Klapikone on vaarallinen laite, jota tulisi aina käyttää tarkasti turvallisuusohjeita noudattaen. Ylivieskassa sattui helmikuussa 2020 työtapaturma, jossa kaupungin työllisyyspalvelukeskuksen työntekijä loukkaantui halkoessaan klapikoneella työparinsa kanssa jo kertaalleen halottuja puita pienemmiksi.

Oulun käräjäoikeus antoi asiassa päätöksen joulukuussa. Se tuomitsi Ylivieskan kaupungin työllisyyspalveluyksikön johtajan 25 päiväsakkoon ja työllisyyspalveluyksikön teknisen palvelun toisen työnohjaajan 35 päiväsakkoon työturvallisuusrikoksesta. Lisäksi käräjäoikeus tuomitsi työllisyyspalveluyksikön teknisen palvelun toisen työnohjaajan, joka oli lähiesimiesvastuussa työtapaturman sattuessa, 40 päiväsakkoon työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta. Kaupunki tuomittiin myös maksamaan 10 000 euron yhteisösakko.

Käräjäoikeus totesi muun muassa, ettei Ylivieskan kaupungin toiminnassa ollut noudatettu vaadittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta rikoksen ehkäisemiseksi. Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto kertoo tiedotteessaan, että tapaturmassa vahingoittunut työntekijä toimi ensin koneen hallintalaiteiden käyttäjänä ja työpari heitti halkoja klapikoneen terän puoleisesta päästä takaisin koneen halkaisutilaan. Työn kuluessa työntekijät vaihtoivat osia siten, että vahingoittunut heitti halkoja koneeseen ja työpari käytti koneen hallintalaitteita. Kun vahingoittunut heitti halkoja koneen sisään, jäi yksi halko poikittain klapikoneen halkaisutilaan, jolloin vahingoittunut oikaisi halkoa. Samalla hetkellä työpari oli epähuomiossa vääntänyt koneen käyttövivusta, minkä seurauksena vahingoittuneen käsi puristui halkaisuterää vasten.

Kaupunki oli hankkinut klapikoneen syksyllä 2017. Sitä käytettiin työllistämispalvelukeskuksen tehtävissä. Klapikoneen käytössä oli sattunut läheltä piti-tilanne vuonna 2018.

Valmistajan käyttöohjeen mukaan kyseistä klapikonetta olisi saanut käyttää vain yksi henkilö. Koneen käyttö oli lisäksi kielletty henkilöltä, joka ei ollut tutustunut käyttöohjeeseen. Valmistaja oli määritellyt koneen vaara-alueeksi 10 metriä, kun konetta käytettiin. Koneen käyttäjän tuli varmistaa, että koneen vaara-alueella oleva henkilö tuntee koneen turvallisuusohjeet.

Käräjäoikeuden mukaan klapikoneella oli työskennellyt useita työntekijöitä yhtä aikaa, eikä klapikonetta ollut käytännössä koskaan käytetty valmistajan ohjeen mukaisesti vain yhden henkilön toimesta. Lisäksi käräjäoikeus katsoi, että saadun näytön perusteella tuli näytetyksi, että klapikoneella oli myös käytetty yleisesti työtapaa, jossa halkoja oli syötetty ja poistettu koneen halkaisuterän kautta. Menettely työmaalla oli ollut työturvallisuussäännösten vastaista.