Versowoodin Ville Kopra on kyllästynyt heittoihin puun matalasta jalostusarvosta – ”Sahatavara on monella tavalla pitkälle viety tuote”

Sahayhtiö Versowoodin omistaja ja toimitusjohtaja Ville Kopra asettuu puolustusasemiin, kun häneltä kysyy suomalaisen puun jalostusarvon nostamisesta.

”On helppo hokea, että puuta pitäisi jalostaa pidemmälle ja saada siitä lisäarvoa”, Kopra sanoo yhtiön Otavan sahalla Mikkelissä.

Saha on auki yleisölle. Sahalinja tekee kuusisahatavaraa samalla, kun sahalla kulkee vierailijoita ohjatuissa ryhmissä. Vain rekkaliikenne on poikki, koska isojen autojen liikenne useiden satojen ihmisten keskellä loisi vaaratilanteita.

Kopra muistuttaa puunjalostuksen realiteeteista. Uusien puuhun perustuvien lisäarvotuotteiden pitää olla teollisen mittakaavan vientikelpoisia tuotteita, joita kannattaa kuljettaa syrjässä olevasta Suomesta maailmalle. Suomen kotimarkkina sellaisenaan on pieni.

Jollekin sahattu lankku on vain lankku muiden joukossa. Versowoodin omistajan Ville Kopran mielestä sahatavara on pitkälle viety tuote. Kuva: Petteri Kivimäki

”Jos otetaan esimerkiksi CLT (ristiinlaminoitu puuelementtilevy), niin kolmesta pienestä yrityksestä yksi meni konkurssiin. Se kertoo, kuinka hitaasti uuden puutuotteen kehittäminen lähtee liikkeelle.”

Versowoodin viime tilikauden 483 miljoonan euron liikevaihdosta sahauksesta tuli 46 prosenttia, sahan sivutuotteista 14, liimapuista 12 , puupakkauksista 10, jalosteista 4 prosenttia samoin kuin energiasta. Loput kymmenen prosenttia tuli muista liiketoiminnoista.

”Toimitamme liimapuuta japanilaisille talotehtaille, jotka jalostavat sen paikalliselle asiakkaille. On myös tärkeä valintakysymys, lähteekö markkinoille kilpailemaan asiakkaittensa kanssa vai koettaako olla tehokas komponenttitoimittaja.”

Kopra puhuu vahvasti sahatavaran puolesta.

”Sahatavara tehdään asiakasmittojen ja -vaatimusten mukaan. Se on haettu metsästä tietyn pituisena, sahattu haluttuun mittaan, kuivattu ja pakattu. Sahatavara on monella tavalla pitkälle viety tuote, vaikka jonkun silmissä lankku on vain lankku.”

Ville Kopran veli, sahayhtiö Westaksen toimitusjohtaja Pekka Kopra on esittänyt puun saatavuudesta Suomessa kovia näkemyksiä Kauppalehden haastattelussa jokin aika sitten.

Pekka Kopran mukaan hakkuumäärien kasvattaminen Suomessa on ”illuusio” ja hakkuumäärien pitämisessä nykyiselläkin tasolla tulee olemaan hänen mukaansa tulevaisuudessa täysi työ.

Ville Kopra sanoo, että näissä arvioissa on totuuden siemen. Puuta kasvaa enemmän kuin sitä hakataan. Tällä perusteella puuta pitäisi riittää kaikille tarvitsijoille, mutta sitä ei välttämättä saada liikkeelle tarvittavia määriä. Passiivisia metsänomistajia on paljon.

”Olisi tärkeää saada hakattu puu oikeaan käyttötarkoitukseen. Tukkeja menee sellunkeittoon ja kuitupuuta energiaksi.”

Ville Kopra muistuttaa myös suomalaismetsän omistusrakenteesta. Suomessa on noin 65 000 metsää omistavaa kuolinpesää. Niissä metsänhoito ja puukauppa jäävät usein tekemättä.

Kopra ei pitäisi yllätyksenä, jos Suomesta vielä suljettaisiin isompi metsäteollisuuden yksikkö puun riittämättömyyden, hinnan ja niistä johtuvan heikon kilpailukyvyn takia. Kopran ajatuksissa sulkeminen osuisi kemialliseen metsäteollisuuteen.

Versowood maksoi viime tilikaudella puusta metsäomistajille 238 miljoonaa euroa, kun se osti runsaat 3,3 miljoonaa kuutiota puuta. Keskihinnaksi tuli noin 71 euroa kuutiolta. Puusta kolmannes oli mäntyä ja loput kuusta.

Versowood on investoinut kolmen viime vuoden aikana sata miljoonaa euroa pääasiassa olemassa oleviin laitoksiin. Toki se on tehnyt myös ostaja, kuten Kissakosken sahan sekä Vapon Turengin pellettitehtaan ja Vilppulan pellettitehtaan koneet.

”Eri toimialoja ja yksiköitä pitää kehittää. Se on elinehto toimialalle. Kustannustehokkuutta pitää parantaa.”

Versowood aloitti tänä vuonna uuden pääkonttorin rakentamisen Vierumäelle. Valmista pitäisi tulla ensi vuoden joulukuussa. Puurakenteisessa konttorissa kehitetään uusia liitostekniikoita moduulirakentamisen edistämiseksi. Rakennukseen ei tule sprinkler-laitteita, ja sille on tarkoitus hakea Leed Platinum -sertifiointi. Leed kertoo ympäristöasioiden huomioimisesta rakennuksessa.

Otavan sahalla on pitkät perinteet. Sen toiminta on alkanut vuonna 1891. Versowoodille saha siirtyi vuonna 1997. Kuva: Petteri Kivimäki

Mikkelin Otavan sahaan Versowood teki viime vuonna uuden lämpölaitoksen.

Otavan sahalinja perustuu pitkälti 1990-luvun ratkaisuihin. Kopran mukaan Otavaan mietitään seuraavaksi sahalinjan uudistamista. Tarkkaa ajankohtaa tai laajuutta hän ei määrittele.

”Otavan perinteinen saha on tehokas. Se toimii aika pienellä porukalla ja on yksi meidän tehokkaimmista sahoista. Tuloksentekomielessäkin se on parhaimmasta päästä.”

Otavan saha on perustettu 1891. Se siirtyi Versowoodille 1997. Sahalla työskentelee 70 ihmistä. Kuluvalla tilikaudella sahan tavoitteena on tuottaa 285 000 kuutiota kuusisahatavaraa.