Metsä, jonka läpi virtaa puro, on otollinen suojelukohde. Kuva: Markku Pulkkinen
Tiesitkö? Vaikka perintömetsäsi olisi suojeltu, joudut silti maksamaan siitä veroa
Määräaikaisesti suojellun metsän perintövero lasketaan suojelun jälkeisestä arvosta.Tilaajalle
Metso-ohjelmassa on suojeltu lähes satatuhatta hehtaaria metsää. Moni perii suojellun metsän. Kuva: Jarkko SirkiäMetsiä peritään tällä hetkellä paljon ja metsien suojelu on yleistynyt. Joku voi pohtia, miten suojelu vaikuttaa perintöveroihin.
Suojellun metsän perimisestä joutuu maksamaan perintöveroa. Perijää tämä saattaa ihmetyttää, kun kohteesta ei pysty hakkaamaan puustoa välittömästi tai lainkaan.
Verohallinto julkaisee vuosittain perintö- ja lahjaverotuksessa käytettävät arvostamisohjeet. Verottaja arvostaa rahallisesti eri tavoin määräaikaisesti ja pysyvästi suojeltuja alueita.
”Pysyvästi luonnonsuojelulain nojalla perustettujen suojelualueiden arvoksi katsotaan 50 euroa hehtaarilta”, todetaan maatilan varojen arvostamisessa sovellettavassa ohjeessa.
”Ohjeessa esitettyä arvostamista käytetään, ellei verovelvollinen eli lahjan- tai perinnönsaaja esitä muuta luotettavaa selvitystä alueen käyvästä arvosta”, toteaa Verohallinnon ylitarkastaja Kari Pilhjerta.
Sen sijaan määräaikaisesti suojeltujen alueiden, jotka myöhemmin vapautuvat suojelusta, arvo määritetään lähtökohtaisesti siihen arvoon, joka alueella on suojelun päättymisen jälkeen.
”Kaikki eivät välttämättä edes huomaa perineensä varsinkaan määräaikaisesti suojeltua metsää.”
Ohje on vuonna 2023 hieman muuttunut aiemmasta käytännöstä, kertoo Metsäkeskuksen metsänomistuksen johtava asiantuntija Jukka Matilainen.
”Nyt ainoastaan pysyvästi suojellut metsäalueet arvotetaan perintö- ja lahjaverotuksessa 50 euroon hehtaarilta.”
50 euron summa on pieni, sillä se ei vastaa lähellekään metsämaan arvoa. Verottajan käypä arvo metsämaalle on normaalisti tuhansia euroja. Laskennalliset arvot vaihtelevat Varsinais-Suomen 6 300 eurosta Lapin 1 600 euroon hehtaaria kohden.
Arvo on sama kuin mitä käytetään jouto- ja kitumaan arvottamisessa.
Matilaisen mukaan Metsäkeskukselle ei ole tullut tiedusteluja suojeltujen metsien perintöverotuksesta.
”Suojelualueet menevät ihmisiltä helposti ohi perimisen kokonaisuudessa. Kaikki eivät välttämättä edes huomaa perineensä varsinkaan määräaikaisesti suojeltua metsää.”
Suomalaiset metsänomistajat suojelivat viime vuonna pysyvästi noin 2 900 hehtaaria metsää ja tekivät kymmenvuotisia ympäristötukisopimuksia 260 hehtaarille, kertoo ympäristöministeriön tilasto.
Metso-ohjelmassa on nyt suojeltu pysyvästi tai pysyväisluonteisesti hieman yli 96 000 hehtaaria uusia suojelualueita.
Jos alue siirtyy uudelle omistajalle, suojelusopimus pysyy edelleen voimassa. Uudella omistajalla on Metsäkeskuksen verkkosivujen mukaan ”oikeus irtisanoa sopimus ilmoittamalla irtisanomisesta kirjallisesti Metsäkeskukselle kuuden kuukauden kuluessa omistusoikeuden siirtymisestä”.
Pelkkä ilmoitus ei kuitenkaan riitä: ”Irtisanominen tulee voimaan, kun uusi omistaja on maksanut Metsäkeskukselle takaisin sopimuskaudesta jäljellä olevia täysiä kalenterikuukausia vastaavan osan maksetusta ympäristötuesta sekä valtionavustuslain mukaisen koron.”
Ympäristöministeriön lainsäädäntöneuvos Leila Suvantola täsmentää sähköpostitse, että yksityinen luonnonsuojelualue voidaan lain mukaan lakkauttaa tai sen rauhoitussäännöksiä lieventää vain tiukoin ehdoin.
”Lakkauttamispäätös edellyttää, että alueen luonnonarvot ovat oleellisesti vähentyneet tai alueen rauhoitus estää yleisen edun kannalta erittäin tärkeän hankkeen tai suunnitelman toteuttamisen, eikä tälle hankkeelle tai suunnitelmalle ole teknisesti ja taloudellisesti toteutettavissa olevaa vaihtoehtoa.”
Juttu on osa Tilaajan toive -sarjaa, jossa MT käsittelee lukijoille merkityksellisiä aiheita.Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
