Vertailussa moottorisahan teräketjujen ominaisuudet: Täystaltta puree puuhun ärhäkämmin mutta tuo mukanaan myös haittoja

Teräketjun leikkuuhampaan etukulman muoto määrää sen, kuinka ärhäkästi hammas haukkaa puuta. Etukulma voi olla terävä tai pyöreä.

Muoto riippuu ketjutyypistä, eikä siihen voi vaikuttaa viilaamalla.

Muutaman viime vuoden aikana etukulmaltaan terävät ketjut eli täystaltat ovat yleistyneet. Viimeksi sellaisen pukkasi markkinoille Husqvarna.

Nyt Stihlin ja Husqvarnan omia ketjuja sekä Echon käyttämiä Oregonin ketjuja saa myös teräväkulmaisina.

Husqvarnan teräväkulmainen leikkuuhammas (alempi) on myös sivuprofiililtaan pyöreäkulmaista terävämpi. Kuva: Risto Jussila

Metsänomistajan Aarteen kokeilussa kaadoimme, karsimme ja pölkytimme isoja tonttikoivuja näiden kolmen merkin teräväkulmaisilla ketjuilla.

Verrokkeina olivat vastaavat pyöreäkulmaiset ketjut. Katkaisuaikoja mittasimme sahaamalla rungoista ohuita kiekkoja.

Kokeilussa kävi selvästi ilmi, että teräväkulmaisten ketjujen leikkuukyky todella on normaaleja pyöreäkulmaisia parempi.

Läpimitaltaan 40–50 sentin rungon katkaisussa teräväkulmaiset täystalttaketjut leikkasivat rungon poikki parhaimmillaan noin 1,5–2,5 sekuntia nopeammin kuin pyöreäkulmaiset.

Selvään eroon päästiin sekä sylinteritilavuudeltaan 45-kuutioisilla että sitä isommilla tukkisahoilla, joita kokeilussa käytettiin.

Metsänomistaja voi tietysti hyvällä syyllä kysyä, kuinka paljon minulla on käyttöä parille säästyneelle sekunnille?

Kysymys on aiheellinen senkin takia, että isojen runkojen katkaisu paikallaan seisten ei ole läheskään niin rasittavaa kuin karsinta ja esimerkiksi pölkkyjen siirtely.

Tarkoittaako nopeutunut katkaisu silloin sitä, että työ muuttuu jopa aavistuksen rasittavammaksi, koska raskaampiin työvaiheisiin riennetään joutuisammalla tahdilla?

Mitä todellista hyötyä ketjusta silloin on metsänomistajalle, joka haluaa edetä töissään tuttuun rauhalliseen tahtiinsa ilman kiirehtimistä?

Täystaltta on parhaimmillaan isojen runkojen pölkytyksessä. Maaosumien välttäminen on tärkeää. Kuva: Risto Jussila

Edellä oleva näkemys on toki tarkoituksellisen kärjistetty ja hieman hupaisakin. Todellisuudessa työ ei leikkuun nopeutuessa muutu raskaammaksi, vaan päinvastoin.

Kun pätkii suuren koivun takkaan tai saunanpesään sopivan mittaisiksi pölkyiksi, teräväkulmaisella ketjulla katkonta nopeutuu parhaimmillaan noin parin, kolmen minuutin verran.

Metsänomistajalle pelkkä ajansäästö on vielä tuossakin mittaluokassa samantekevää. Olennaista on kuitenkin se, että samalla työn rasittavuus vähenee.

Pihakoivun pölkytyksessä klapikokoon katkaisuja kertyy noin 60–75 kappaletta. Vaikka jokaisen kesto lyhenee täystalttaketjulla vain aavistuksen, kokonaisrasituksen tasolla eron tuntee jo kropassaan.

Merkitystä on myös sillä, että työnteko tuntuu mukavammalta, kun terä leikkaa maukkaasti. Aluksi täystaltan purevuus jopa hämmästytti. Aggressiivisesti toimiva ketju oikein nykäisee itsensä puuhun.

Täystalttaketju oikein imaisee itsensä puuhun ja etenee sen jälkeen hämmästyttävän suoraan. Kuva: Risto Jussila

Vaikuttavinta kokeilussa oli silti se, että teräväkulmainen ketju on merkillisen tarkka. Se on selvästi tarkempi kuin pyöreäkulmainen. Pölkynpäistä tulee suoria, vaikka asiaan ei kiinnitä erityisempää huomiota.

Pyöreäkulmaisellakin saa pölkkyjen päistä suoria, mutta sahatessa pitää olla skarppina. Eikä tarkkuus sittenkään ole yhtä hyvä.

Tämä tuli esiin, kun sahasimme suuren pölkyn päästä sentin paksuisia tai vielä sitäkin ohuempia kiekkoja. Pyöreäkulmaisella ketjulla siinä on tekemistä, eikä äärimmäisen ohut leikkuu välttämättä onnistu lainkaan.

Teräväkulmaisella leikkuun saa menemään niin suoraan, että ohuenkin siivun irrotus onnistuu.

Täystaltta menee suoraan. Sillä voi irrottaa paksunkin pölkyn päästä ohuen kiekon. Kuva: Risto Jussila

Käytännön tasolla suoralla sahauksella on se merkitys, että pölkkyjä on mukavampi pilkkoa kirveellä, kun ne pysyvät hakkuupölkyllä aivan suorassa.

Lisäksi asiassa on henkinen ulottuvuus, jonka jokainen isoja koivuja pölkyttänyt tietää. Antaa näet pienoista nautintoa, kun pystyy pölkyttämään paksun rungon niin, että pölkkyjen päät ovat järjestään suoria.

Sellaisessa pölkkykasassa sahaajan silmä lepää.

Suorasta leikkauksesta on hyötyä myös rakentamiseen menevien runkojen katkonnassa.

Tosin sekin tuli huomattua, että kolmentoista tuuman laipalla suuren pölkyn suora sahaus täystaltalla ei ollutkaan yhtä tarkkaa kuin viidentoista ja vielä enemmän kahdeksantoista tuuman laipalla. Pitkä laippa, joka näkyy koko mitalta, tuo tarkkuutta.

Lisäksi tarkkuus teräväkulmaisella talttaketjulla parantuu, kun sahattava runko on aivan vaakasuorassa. Kun sahasin ohuita kiekkoja kiven päällä tuntuvasti kierossa olevasta rungonpätkästä, lättyjen paksuus alkoi heitellä.

Oregonin SpeeCut (vas) tarkoittaa pyöreäkulmaista ja PowerCut teräväkulmaista ketjua. Kuva: Risto Jussila

Teräväkulmaiset täystalttaketjut on tarkoitettu kaatoon ja katkontaan. Silloin mainio leikkuukyky nousee oikeuksiinsa.

Normaaliin tyyliin karsiessa teräväkulmainen ketju haukkaa oksaa niin ahnaasti, että karsinta voi tuntua tökkivältä. Pakkasella eli jäisissä oksissa asia vielä korostuu.

Tätä voi vähentää kuljettamalla laippaa karsiessa eteenpäin tavallista maltillisemmin ja välttäen laipan iskemistä oksiin. Vähäiset karsinnat sujuvat tällä ensiavulla.

Jos karsitaan kuusia, pyöreäkulmainen ketju on miellyttävämpi. Silloin laippaa voi työntää vauhdilla oksiin, eivätkä osumat silti ole yhtä töksähteleviä, jos sahassa vain on riittävästi tehoa.

Kun oksat ovat paksuja, kuten väljässä tilassa kasvaneissa pihakoivuissa ja -männyissä, teräväkulmainen ketju pelaa paremmin. Karsinta on silloin tarkempaa ja hallitumpaa katkaisua yksi oksa kerrallaan, jolloin täystaltan taipumus repäistä itsensä kiinni oksaan ei niin korostu.

Etkö ole varma ketjun tyypistä? Taita ketju niin, että yksi ainut lenkki jää koholle. Katso valoa vasten. Tämä on teräväkulmainen Stihl Super. Kuva: Risto Jussila

Teräväkulmainen ketju näyttää menettävän sahauksessa äreimmän leikkuukykynsä nopeammin kuin pyöreäkulmainen.

Tässä on se huono puoli, ettei teräväkulmaisen viilaus ole yhtä helppoa kuin pyöreäkulmaisen. Etukulman kärki pitää täystalttaketjussa saada pistävän teräväksi, jotta ketju puree kuten uutena.

Myös pyöreäkulmaisen leikkuuhampaan etureuna on uutena terävä. Kulman pyöreän muodon takia siihen ei kuitenkaan muodostu samanlaista piikkimäisen terävää kärkeä kuten teräväkulmaiseen.

Jos täystalttaketju pääsee osumaan kiveen tai naulaan, jälki on pahaa.

Piikkimäisestä kärjestä voi lähteä pitkältä matkalta niin paljon metallia, että entisen terävyyden saaminen on työn ja tuskan takana ainakin pelkästään käsin viilaten.

Kyse ei ole vain viilauksen määrästä ja kulmasta. Viilaus pitää tehdä myös oikealta korkeudelta, jotta kärjen terävyys on optimaalinen. Siinä auttaa viilanohjain.

Täystalttaketjua ei kannata käyttää, jos riski kiviosumiin on olemassa. Ei myöskään hiekkaisten puiden sahauksessa. Hyvä leikkuukyky on paljon helpompi ylläpitää, kun täystaltan piikkimäiset hampaat eivät koskaan osu mihinkään puuta kovempaan.

Sahapukilla täystaltta tarttuu puihun turhan repäisevästi ja voi lennättää se sahaajan silmille. Kuva: Risto Jussila

Teräväkulmaisista täystalttaketjusta käytetään myös nimeä full chisel –ketju (chisel, taltta).

Ketjuvalmistajista Oregon käyttää täystalttaketjuista nimeä PowerCut. Stihlillä ne tunnistaa sanasta Super ja sitä ilmaisee myös kirjain S. Husqvarna käyttää täystaltasta nimitystä Chisel sekä sanan ensimmäistä kirjainta C.

Pyöreäkulmaisia ketjuja sanotaan myös puolitalttaketjuiksi. Ne tunnistaa Oregonilla nimestä SpeedCut. Stihl käyttää niistä nimitystä Micro ja myös sanan ensimmäistä kirjainta M. Husqvarnalla pyöreäkulmaiset ovat Semi Chisel –ketjuja ja samaa ilmaisee myös kirjain S.

Jos ketju on otettu pois pakkauksestaan, terävä- ja pyöreäkulmaisen erottaa toisistaan katsomalla hammasta suoraan edestä tai suoraan takaa. Se onnistuu helpoimmin, kun taittaa ketjua niin, että siitä on koholla vain yksi ainut leikkuuhammas, jota sihdataan valoa vasten.

Hampaan muoto ei vaikuta ketjun hintaan. Hinta riippuu muun muassa hampaiden koosta ja ketjun pituudesta.