Kuusen neulaset voivat paljastaa kultaesiintymän
Uusi tutkimus neulasten bakteereista voi helpottaa kullanetsintää.
Kuusiin noussutta kultapölyä ei voi silmin nähdä eikä kerätä. Kuva: Johanna KokkolaOulun yliopiston ja Geologian tutkimuskeskuksen tutkijat ovat löytäneet ensi kertaa yhteyden kuusenneulasissa elävien bakteerien ja kultahiukkasten välillä.
Löydön avulla voidaan kehittää ympäristöystävällisiä menetelmiä kullanetsintään, Oulun yliopisto kertoo tiedotteessa.
Saman prosessin tarkastelu esimerkiksi sammalissa voi auttaa metallien puhdistamista kaivosvesistä.
”Tulokset viittaavat siihen, että kasvin sisällä elävät bakteerit ja mikrobit voivat vaikuttaa kullan kertymiseen puissa”, kertoo tutkijatohtori Kaisa Lehosmaa Oulun yliopistosta.
Aiemmin on tiedetty, että kallioperässä olevasta malmiesiintymästä vapautuu ioneja hapettumisen ja bakteeritoiminnan kautta. Ne voivat kulkeutua maan pintakerroksiin, joista kasvit ottavat ravinteita ja vettä. Siksi kasvien eri osista ja jopa lumesta voidaan analysoida metalleja herkillä laitteilla.
Tiedosta on hyötyä, sillä esimerkiksi näiden bakteerien etsiminen kasvien lehdistä voi helpottaa kullanetsintää.
Tutkimuksessa kerättiin 138 neulasnäytettä 23 kuusesta Kittilän kaivoksen alueelta, jossa on tunnettuja kultaesiintymiä.
Neljän kuusen neulasista löydettiin kultananopartikkeleita, joita ympäröi bakteerien muodostama biofilmi. Biofilmin DNA-sekvenssianalyysi paljasti, että tietyt bakteerit esiintyivät useammin kultaa sisältävissä neulasissa.
”Eli juuri nämä kuusen bakteerit osallistuivat nestemäisen kullan saostumiseen neulasiin kiinteiksi kultahiukkasiksi. Tiedosta on hyötyä, sillä esimerkiksi näiden bakteerien etsiminen kasvien lehdistä voi helpottaa kullanetsintää”, Lehosmaa selventää.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
