

Maatuulivoimaloiden rakentamishankkeet koskettavat paikallisesti suurta joukkoa maanomistajia. Rakentamishankkeita on Suomessa vireillä useita satoja. Eniten tuulivoimapuistoja suunnitellaan rakennettavaksi Pohjois-Pohjanmaalle.
Pohjois-Karjalan ensimmäisen Liperin Korpivaaraan suunnitellun maatuulivoimapuistohankkeen omistaja on vaihtunut kahdesti vuosia kestäneen valmisteluprosessin aikana.
Vuonna 2019 hanke siirtyi OX2-nimisen yrityksen omistukseen.
Yhtiö joutui karsimaan tuulivoimaloiden määrää puolustusvoimien vaatimuksesta alkuperäisestä tavoitteestaan.
”Kun kaava ja rakennusluvat saavat lainvoiman, voimme edetä rakentamiseen,” projektipäällikkö Hanna Vaahtera vahvistaa.
”Olen tyytyväinen saatuun sopimukseen ja korvaussummien tasoon, mutta tästä prosessista jäi aika työläs maku.”
Korpivaaran tuulivoimakaava-alue kattaa 1 400 hehtaaria. Alueelle rakennettavien neljän maatuulivoimalan korkeus on enintään 250 metriä ja yksikköteho 6–10 megawattia.
”Korpivaarassa, kuten muissakin hankkeissamme, maanvuokrasopimuksia on tehty laajemminkin kuin vain voimalapaikoille.”
Vaahteran mukaan hankkeet eivät voi toteutua ilman riittävää määrää maanvuokrasopimuksia.
Yhtiöllä on lukuisia hankkeita hankekehityksessä, ja hiljattain Länsi-Suomessa tehdyt kaksi rakentamispäätöstä kertovat siitä, että maan vuokraaminen kiinnostaa maanomistajia.
Tapana on, että maanvuokraamisesta kiinnostuneet maanomistajat perustavat maanomistajaryhmän maanvuokraneuvotteluja varten.
”Maanomistajat kokoavat ryhmän itsenäisesti ja valtuuttavat ryhmän edustamaan neuvotteluissa kaikkia hankealueen maanomistajia”, Vaahtera sanoo.

Maanomistajaryhmän jäsen, liperiläinen metsänomistaja Esko Jokiniemi on suhtautunut alusta lähtien myönteisesti tuulivoiman rakentamiseen.
Hänen omistamansa 50 hehtaarin metsäpalstasta puolet sijaitsee tuulipuistoalueella.
”Ensimmäinen meille tarjottu sopimus oli metsänomistajien kannalta epäedullinen, ja emme voineet hyväksyä sitä,” Jokiniemi kertoo.
Lopullinen sopimus syntyi useiden neuvottelujen jälkeen liki kolme vuotta sitten kesäkuussa 2022.
Metsänomistajien vaatimuksesta alueelle rakennettavat uudet sähkölinjat kaapeloidaan maahan avolinjojen sijaan. Kertakorvauksen sijasta vuokrakorvaukset maksetaan vuosittain.
Korvauksia aletaan maksaa, kun rakentaminen alkaa. Täysi korvaus maksetaan tuotannon alkamisen jälkeen.
”Tämä on ollut pitkä prosessi, ja me neljä omistajaryhmän jäsentä olemme hoitaneet osuutemme talkootyönä.”
Jokiniemi kertoo kaivanneensa selkeää ohjeistusta sopimuskäytännöistä ja maksettavista korvaussummista MTK:lta.
”Olen tyytyväinen saatuun sopimukseen ja korvaussummien tasoon, mutta tästä prosessista jäi aika työläs maku.”
Jokiniemi pitää tärkeänä sitä, ettei tuulipuiston toiminta rajoita metsätalouden harjoittamista, vaikka 60 vuoden sopimusaika kuulostaakin pitkältä.
”Tämä on ollut pitkä prosessi, ja me neljä omistajaryhmän jäsentä olemme hoitaneet osuutemme talkootyönä.”
Hanna Vaahtera kertoo, että sopimukset perustuvat aina vapaaehtoisuuteen ja jokainen maanomistaja arvioi itse sen, haluaako hän vuokrata maitaan. Metsätalous- tai muusta käytöstä poistuvan maa-alueen käyttö voimalan ja tiestön rakentamiseen lisää maksettavan korvauksen määrää.
”Korvaussummia emme kerro, koska kyseessä ovat kahdenväliset yksityisoikeudelliset sopimukset.”
Korpivaaran tuulipuiston maankäyttö- ja sopimusasioista vastaava Isra Alatalo kertoo, että rakennusaikana teiden käytölle ja alueella toimimiselle voi tulla rajoitteita.
”Jos suunnittelee hakkuita tai metsänhoitotöitä rakentamisajalle, niin on tärkeää keskustella työmaapäällikön kanssa ja varmistaa turvallinen toiminta työmaa-alueella.”
Rakennusajan jälkeen alueen edellytykset metsätaloudelle yleensä paranevat, koska alueelle tulee ympäri vuoden käytössä oleva tiestö myös maanomistajien ja metsätalouden käyttöön.
Yhtiön purkuvakuuksilla varmistetaan se, että voimaloiden purkutöiden kustannukset eivät kaadu maanomistajien harteille.
”Vakuuksien asettamiseen on erilaisia mahdollisuuksia, mutta yleensä purkuvakuus asetetaan vakuutukseksi”, Alatalo sanoo.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
