Iiro Yrjölä viimeistelee sohvan juomatasoa hiomakoneella. Kuva: Rami Marjamäki
Puuseppiä kaivataan töihin, mutta ammatillinen opetus vähenee – alan ahdinkoon on kaksi syytä
Puuseppien ammatillinen opetus on ahdingossa. Opiskelijoita on yhä vähemmän ja opetuksesta leikataan.TilaajalleIkaalinen
Kaisu Ylikulju on kiinnostunut huonekalujen suunnittelusta. Hän on aiemmin tehnyt esimerkiksi tuoleja ja nyt työn alla on sohva. Lehtori Arto Anetjärvi perehtyy Ylikuljun suunnitelmiin. Kuva: Rami MarjamäkiPuun tuoksu tulvahtaa vastaan, kun astumme lehtori Arto Anetjärven kanssa hienopuusepäntyön opetustiloihin Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa.
Tilassa on hiljaista, sillä ensimmäisen vuoden opiskelijat ovat muilla tunneilla. Höyläpenkkien ääressä ahkeroi joitain vanhempia opiskelijoita.
Ensimmäisenä vastaan tulee Kaisu Ylikulju, joka tutkii papereita pöydän ääressä.
”Olen suunnitellut sohvan ja teen nyt sitä”, puisia kehikoita esittelevä Ylikulju kertoo.
Sohvaprojektissa apuna on sisko, joka ompelee verhoilukankaat. Kaiken muun Ylikulju tekee itse.
Rungon ohella sohvan suunnitteluun kuuluu paljon yksityiskohtia.
”Pitää miettiä, mihin sohvatyynyjen vetoketjut tulevat, etteivät ne näy. Istuintyynyt ovat päältä verhoilukangasta ja alapuolelta puuvillaa, jotta ne pysyvät paremmin paikallaan”, Ylikulju luettelee.
Sohvan täytteeksi hän hankki kakkoslaadun vaahtomuovia. Sen päälle tulee vanua.
”Tekninen työ oli ennen suosituin valinnainen aine. Nyt sen suosio on romahtanut.” Arto Anetjärvi
Työtiloissa vallitsee iloinen tunnelma, mutta puusepän alan tulevaisuus vaikuttaa synkältä. Uusia opiskelijoita ei riitä tarpeeksi ja opintolinjoja lakkautetaan. Paine näkyy jopa perinteisillä kädentaitoalueilla, kuten Etelä-Pohjanmaalla ja Lahden seudulla.
Syitä on muutama, Anetjärvi kertoo.
Ongelma muodostuu jo peruskoulun valinnaisaineista. Vuoden 2014 opintosuunnitelman muutos johti siihen, että käsitöitä ei enää jaeta teknisiin ja tekstiilikäsitöihin, vaan molemmat kuuluvat yhteisen käsityöaineen alle.
Saman opettajan pitäisi pystyä opettamaan molempia aineita. Muutos tarkoittaa myös sitä, että kouluissa ei enää tarvitse olla erikseen luokkia teknisiä ja tekstiilikäsitöitä varten, vaan yksi tila riittää molempiin.
”Tekninen työ oli ennen suosituin valinnainen aine. Nyt sen suosio on romahtanut”, Anetjärvi harmittelee.
Jos oppilaat eivät saa peruskoulussa kipinää kädentaitoihin, kynnys lähteä opiskelemaan alaa ammatilliseen oppilaitokseen kasvaa.
Toisen haasteen asettavat hallituksen tälle vuodelle kaavailemat leikkaukset. Ammatillisesta opetuksesta aiotaan vähentää 150 miljoonaa euroa. Käytännössä se tarkoittaa 2 000 opettajan irtisanomista. Muutosneuvottelut on aloitettu jo 33 oppilaitoksessa.
Puusepille on kysyntää. Opiskelijat revitään töihin heti koulusta. Anetjärvi saa usein kyselyitä, olisiko joku hänen vanha opiskelijansa halukas siirtymään opettajaksi toiseen oppilaitokseen.
Työpaikkojen tarjonta on laaja. Esimerkiksi viimeksi valmistunut opiskelija vetää nykyään kuntouttavaa työtoimintaa.
Toinen vielä koulun penkillä oleva, alaa vaihtanut aikuisopiskelija sijaistaa puukäsityöopettajia kouluissa. Aikuisena alaa vaihtaneille, nuorten kanssa toimeentuleville puusepille on kysyntää.
”Mutta kun aikuiskoulutustuki lähti, ei tule enää yhtä paljoa alanvaihtajia”, Anetjärvi sanoo.
Pete Rehor (vasemmalla) seuraa, kun Rauno Nieminen opastaa puun öljyämistä. Myös Kari Kosonen tuli omalta työpisteeltään kuulolle. Kuva: Rami MarjamäkiYksi alanvaihtajista on Pete Rehor, joka on ehtinyt opiskella aiemmin myös soitinrakentamista. Nyt hänellä on työn alla kenkäteline. Edellisistä opinnoista tuttu opettaja, soitinrakentajamestari Rauno Nieminen ohjeistaa puun öljyämisessä.
”Olen minä tämän opettanut jo aiemmin, mutta ei tainnut oppi mennä perille”, Nieminen vitsailee.
Vieressä Kari Kosonen tekee arkkua.
”Ei hauta-arkkua, vaan tavaroille”, Kosonen tarkentaa. Hän kuuntelee Niemisen opastusta tarkasti ja seuraa mielellään muidenkin opetustilanteita.
”Tässä pääsee oppimaan uutta”, hän sanoo.
Opiskelijat osallistuvat erilaisiin kilpailuihin ja messuille opintojen aikana. Arto Anetjärvi pitelee Rasmus Joen tekemää tuolia, joka palkittiin 2. sijalla Taitaja SM-kisoissa vuonna 2022. Kuva: Rami MarjamäkiHalu oppia onkin Arto Anetjärven mukaan opiskelijan tärkein taito. Lähtötasolla ei ole merkitystä, kunhan motivaatiota riittää.
Siinäkin on nykyään aiempaa enemmän haasteita.
”Kun oppivelvollisuus laajeni 18 vuoteen, monet sellaiset, joita toisen asteen opinnot eivät kiinnostaneet, joutuivat hakemaan jonnekin. He tulevat lähes aina meille, ammatillisiin oppilaitoksiin”, Anetjärvi sanoo.
Anetjärven opiskelijoilla onneksi riittää intoa. Tilassa palavat valot kertovat ohikulkijoille, että opiskelijat ahkeroivat usein pitkälle iltaan saakka. Opinnoissa voi keskittyä juuri siihen, mikä itseä kiinnostaa.
”Meiltä ei koskaan valmistu kahta samanlaista puuseppää”, Anetjärvi sanoo.
Juttu on osa Tilaajan toive -sarjaa, jossa MT käsittelee lukijoille merkityksellisiä aiheita.Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
