Nina Kekäläisen herkille ihotyypeille kehittämissä voiteissa ja öljyissä on tehoaineina muun muassa ruusujuurta ja vuorenkilpeä. Kuva: Jarno Artika
Metsistä löydettiin uusi yllättävä tulonlähde – suomalaisista mikrobeista tuli vientituote
Itäsuomalaisen yrityksen kehittämää uutetta käytetään esimerkiksi muovailuvahoissa ja ihonhoidossa. Sillä pystytään vähentämään monia sairauksia ja parantamaan vastustuskykyä.Tilaajalle
Nina Kekäläinen kerää kerkkää kotipihansa kuusista. Kerkän lisäksi hänen kehittämänsä savinaamio sisältää kotimaista metsämikrobiuutetta. Kuva: Jarno ArtikaKäsirasvatuubista purskahtaa kädelle harmaanvihreää mömmöä. Poikkeavasta ulkonäöstään huolimatta voide imeytyy nopeasti jättämättä jälkiä. Sen pitäisi paitsi kosteuttaa, myös tukea kehon vastustuskykyä.
Voiteessa on Helsingin ja Tampereen yliopistoiden kehittämää, Uute Scientific oy:n kaupallistamaa metsämikrobiuutetta, joka sisältää yli 600 Suomen luonnosta löytyvää bakteerilajia.
Yrityksen markkinointijohtaja ja yksi perustajista Rita Nordin kertoo, että muutamassa vuodessa kuluttajien saataville on tullut yli 60 tuotetta, jotka sisältävät uutetta. Suurin osa niistä liittyy ihonhoitoon ja ehostautumiseen, mutta joukossa on myös tekstiilejä, lasten muovailuvahoja sekä lemmikeille tarkoitettuja hoitotuotteita.
Suomen ohella metsämikrobituotteita myydään Japanissa, Englannissa, Ruotsissa, Espanjassa, Saksassa ja Thaimaassa sekä pian myös muissa EU-maissa ja Yhdysvalloissa.
”Oletamme sadan tuotteen rajan rikkoutuvan loppuvuodesta”, Nordin mainitsee.
Tutkijat arvelevat, että ihmisten immuunijärjestelmää ovat horjuttaneet luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja nopea kaupungistuminen.
Vegaanisen metsämikrobiuutteen kaupallinen nimi on Re-Connecting Nature. Sitä valmistetaan yhdistelemällä tarkan reseptin mukaisesti muun muassa erilaisia kotimaisia kasvikomposteja. Nordinin mukaan uutteeseen saadaan luonnonympäristön monimuotoisuutta vastaava bakteeriyhteisö tuhoamatta metsäluontoa.
Suomalaisissa yliopistoissa tehtyjen tutkimusten mukaan altistuminen metsämikrobeille parantaa immuunijärjestelmän säätelyä. On mahdollista, että altistamalla ihmisiä monipuoliselle mikrobistolle, pystytään vähentämään allergioita, astmaa ja muita immuunivälitteisiä sairauksia, kuten ykköstyypin diabetesta, MS-tautia ja keliakiaa. Kyseiset sairaudet yleistyvät etenkin länsimaissa.
Tutkijat arvelevat, että ihmisten immuunijärjestelmää ovat horjuttaneet luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja nopea kaupungistuminen.
Metsämikrobiuutetta hyödyntää Tohmajärvellä asuva luonnonkosmetiikkayrittäjä, biologi Nina Kekäläinen. Entinen tutkija on perustanut Pura Nordica -tuotesarjan, johon kuuluvasta kerkkä & humus -savinaamiosta saa koko metsän kirjon kasvoilleen.
Kekäläisen mukaan länsimaiset ihmiset elävät usein turhan steriilisti kerrostaloissaan altistumatta säännöllisesti luonnonmikrobeille. Auttaa paljon, jos kotipihassa on mahdollisuus upottaa kätensä kasvimaahan.
Tutkijan pieteetillä Kekäläinen perehtyy kaikkiin käyttämiinsä raaka-aineisiin. Hänen tuotteensa rakentuvat tiedon, eivät mielikuvien tai harhaanjohtavien terveysväittämien varaan.
Tavoitteena on perehtyä yhä syvemmin siihen, millaisia puu- ja sienipohjaisia raaka-aineita Suomesta on saatavilla kosmetiikkaa silmällä pitäen.
Kekäläinen kehittää ja valmistaa tuotteensa käsityönä Kiteen Puhoksessa. Kuusenkerkkää hän kerää kotipihastaan ja hankkii muita yrttejä ja mahlaa paikallisilta luomutuottajilta. Kasviöljyt hän tilaa pääasiassa ulkomailta. Eteerisiä öljyjä tuotteissa ei ole.
Herkille ihotyypeille sopivissa voiteissa ja öljyissä on tehoaineina muun muassa ruusujuurta ja vuorenkilpeä. Kiitosta on sadellut etenkin atoopikoilta ja punoittavasta couperosa-ihosta kärsiviltä asiakkailta. Kehittämillään tuotteilla Kekäläinen sai omankin hilseilevän ihonsa rauhoittumaan.
”Tiedän millaista on, kun vastaantulija näkee vain ihosairauden. Kysymys on myös itsetunnosta. On palkitsevaa, kun saa oikeasti auttaa”, Kekäläinen tuumaa.
Uute Scientific kisaa kärkikolmikossa Metsä 360-tunnustuspalkinnosta, jonka myöntää Marjatta ja Eino Kollin Säätiö ja LUT-yliopisto. Voittaja selviää marraskuussa.Otsikkoa korjattu asiavirheen vuoksi 26.7. klo 20.30: Artikkelissa on kyseessä mikrobit, ei taudinaiheuttajat.
Muokattu 29.7. klo 9.40: Korjattu metsämikrobiuutteen kehittäjäksi Helsingin ja Tampereen yliopistot.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
