Raivotautirokotteita tiputellaan taas taivaalta syksyllä – tästä syystä afrikkalaiselle sikarutolle ei vielä ole vastaavaa torjuntakeinoa

Ruokaviraston Tiina Nokireki vahvistaa, että myös tänä syksynä maastoon tullaan pudottamaan lentokoneesta rabiesrokotteita. ”Levitys toteutetaan samalla alueella kuin viime vuonnakin syys–lokakuun aikana”, Nokireki sanoo.

Viime vuonna levitys tehtiin noin 40 kilometriä leveällä vyöhykkeellä, joka ulottui Ilomantsista Virolahdelle sekä 20 kilometrin levyisellä vyöhykkeellä, joka kulki etelärannikkoa pitkin itärajalta Pyhtäälle.

Rabies eli eläimen raivotauti on viruksen aiheuttama keskushermostosairaus, joka voi tarttua myös ihmiseen. Tauti leviää yleisemmin sairastuneen eläimen puremasta. Tartunnan pääasiallisia levittäjiä ovat luonnonvaraiset petoeläimet, kuten kettu ja supikoira sekä kotieläimistä koira ja kissa.

THL:n mukaan Euroopassa rabiesta esiintyy eläimillä eniten Venäjällä, Ukrainassa ja Valko-Venäjällä. Viro on ollut rabiesvapaa vuodesta 2013 ja Latvia vuodesta 2014. Tauti on levinnyt kaakosta Suomen alueelle ainakin kolmesti: 1890-luvulla, 1950-luvulla sekä 1988–1989. Suomi on ollut virallisesti raivotautivapaa maa vuodesta 1991.

Luonnonvaraisten eläinten rabiestilannetta seurataan vuosittain. Ruokavirasto tutkii kaikki epäilytapaukset ja poikkeuksellisesti käyttäytyvät eläimet rabieksen varalta. Supikoirissa ja ketuissa rabieksen aiheuttama muutos ilmenee useimmiten niin, että eläin on poikkeuksellisen kesy ja siltä puuttuu itsesuojeluvaisto.

Rabies ei ole ainoa virustauti, joka uhkaa sekä luonnonvaraisia eläimiä että kotieläimiä. Myös muita tauteja vaanii aivan Suomen lähialueilla.

Ruokavirasto listaa sivuillaan Suomen lähimailla tavattuja eläinten vastustettavia virustauteja. Tällaisia ovat raivotaudin lisäksi muun muassa afrikkalainen sikarutto, suu- ja sorkkatauti sekä sinikielitauti.

Tällä hetkellä suurimpana uhkana on afrikkalaisen sikaruton leviäminen Suomeen. Ihmisen toiminnan lisäksi yksi riski taudin leviämiselle ovat itärajan ylitse liikkuvat virusta kantavat villisiat.

Rabieksen torjunnassa rokotesyöttien levittäminen luontoon on osoittautunut ainoaksi tehokkaaksi tavaksi hävittää raivotauti suuriltakin alueilta. Vastaavaa keinoa ei asf:n torjumiseksi ole vielä olemassa, vaikka afrikkalaista sikaruttoa vastaan kehitettyä rokotetta on tutkittu ja kehitetty aktiivisesti.

Ruokaviraston Tiina Nokireki kertoo, että joissain maissa on ollut käytössä elävä heikennetty asf-rokote, mutta sen käyttöön liittyy riskejä. Tutkitut ja kehitetyt inaktivoidut rokotteet ovat turvallisia, mutta niiden antama suoja on heikko.

”Asf-virus on suuri ja monimutkainen DNA-virus, ja taudin epidemiologia kompleksinen. Asf-virus koodaa paljon erilaisia proteiineja, eikä sen kaikkia ominaisuuksia tutkimuksista huolimatta tarkoin tunneta. Virulenssigeeneistä, isäntäeläinten reaktioista ja virus-vektori isäntäeläininteraktioista tiedetään vielä liian vähän, jotta rokote oltaisiin saatu kehitettyä”, Nokireki tarkentaa.