

Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän myrskytuhoja pohjoisilla alueilla. Ruotsi sai siitä melkoisen ennakkonäytöksen tammikuussa vuonna 2005 eli 20 vuotta sitten, kun Gudrun-myrsky pyyhkäisi Etelä-Ruotsin paikoin lähes sileäksi.
Gudrunin jäljiltä eteläruotsalaiset kuusikot olivat kuin sodan jäljiltä. Kerralla kaatui arvioiden mukaan jopa 75 miljoonaa kuutiometriä puuta eli lähes koko vuoden korjuumäärä.
Korjuu-urakan epätoivoa lisäsi se, että kaatuneet puut olivat lähinnä kuusia, joten ne oli saatava tuoreena talteen. Muuten myrskyn jo pirstomien tukkien käyttöarvo olisi romahtanut hyönteis- ja sienituhojen takia lopullisesti polttopuun luokkaan.
Tuhojen korjuussa ruotsalaiset saivat apua Suomesta, josta savottaan lähti metsäkoneyrittäjiä.

Gudrun-myrskyn jälkeen Ruotsissa käynnistyi keskustelu metsätöiden turvallisuudesta. Sitä siivittivät tuhojen korjuutöissä, etenkin konkeloiden laukaisussa ja moottorisahan käytössä sattuneet kohtalokkaat onnettomuudet.
Sen jälkeen moottorisahan käyttäjille kehitettiin ajokorttijärjestelmä. Kortin suorittaminen tuli Ruotsissa pakolliseksi työkäytössä vuonna 2012.

Gudrun oli Euroopan mittakaavassakin melkoinen myräkkä. Silti suurempaakin tuhoa on tuuli aiheuttanut.
Lähihistorian suurimmat metsätuhot aiheutuivat vuoden 1999 lopun Lothar- ja Martin-myrskyistä. Ne kaatoivat Keski-Euroopassa yli 220 miljoonaa kuutiometriä puuta.
Suomessa on noihin nähden päästy vähällä. Heinäkuussa vuonna 2010 Asta-myrsky riehui viiden maakunnan alueella. Kyseisenä kesänä puuta kaatui yli 8 miljoonaa kuutiometriä.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
