• Muistatko vielä? 20 vuotta sitten Gudrun kaatoi Ruotsissa vuoden puut yhdellä rykäisyllä

    Koska kaatuneet kuuset oli korjattava mahdollisimman nopeasti, Gudrun-myrskyn tuhojen korjuuseen osallistui myös lukuisia suomalaisia metsäkoneyrittäjiä.
    Tilaajalle
    Eteläruotsalaisissa kuusikoissa käynnistyi raju korjuu-urakka Gudrunin jäljiltä vuoden 2005 talvella.
    Eteläruotsalaisissa kuusikoissa käynnistyi raju korjuu-urakka Gudrunin jäljiltä vuoden 2005 talvella. Kuva: Markku Vuorikari
    Metsä|Metsä
    9.1.202518:00
    Jarmo Palokallio

    Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän myrskytuhoja pohjoisilla alueilla. Ruotsi sai siitä melkoisen ennakkonäytöksen tammikuussa vuonna 2005 eli 20 vuotta sitten, kun Gudrun-myrsky pyyhkäisi Etelä-Ruotsin paikoin lähes sileäksi.

    Gudrunin jäljiltä eteläruotsalaiset kuusikot olivat kuin sodan jäljiltä. Kerralla kaatui arvioiden mukaan jopa 75 miljoonaa kuutiometriä puuta eli lähes koko vuoden korjuumäärä.

    Korjuu-urakan epätoivoa lisäsi se, että kaatuneet puut olivat lähinnä kuusia, joten ne oli saatava tuoreena talteen. Muuten myrskyn jo pirstomien tukkien käyttöarvo olisi romahtanut hyönteis- ja sienituhojen takia lopullisesti polttopuun luokkaan.

    Tuhojen korjuussa ruotsalaiset saivat apua Suomesta, josta savottaan lähti metsäkoneyrittäjiä.

    Gudrun kaatoi ja pirstoi lähes Ruotsin vuosittaisen hakkuumäärän verran puuta kerralla.
    Gudrun kaatoi ja pirstoi lähes Ruotsin vuosittaisen hakkuumäärän verran puuta kerralla. Kuva: Markku Vuorikari

    Gudrun-myrskyn jälkeen Ruotsissa käynnistyi keskustelu metsätöiden turvallisuudesta. Sitä siivittivät tuhojen korjuutöissä, etenkin konkeloiden laukaisussa ja moottorisahan käytössä sattuneet kohtalokkaat onnettomuudet.

    Sen jälkeen moottorisahan käyttäjille kehitettiin ajokorttijärjestelmä. Kortin suorittaminen tuli Ruotsissa pakolliseksi työkäytössä vuonna 2012.

    Mahdollisimman suuri osa herkästi pilaantuvista kuusista yritettiin korjata talven aikana.
    Mahdollisimman suuri osa herkästi pilaantuvista kuusista yritettiin korjata talven aikana. Kuva: Markku Vuorikari

    Gudrun oli Euroopan mittakaavassakin melkoinen myräkkä. Silti suurempaakin tuhoa on tuuli aiheuttanut.

    Lähihistorian suurimmat metsätuhot aiheutuivat vuoden 1999 lopun Lothar- ja Martin-myrskyistä. Ne kaatoivat Keski-Euroopassa yli 220 miljoonaa kuutiometriä puuta.

    Suomessa on noihin nähden päästy vähällä. Heinäkuussa vuonna 2010 Asta-myrsky riehui viiden maakunnan alueella. Kyseisenä kesänä puuta kaatui yli 8 miljoonaa kuutiometriä.

    Lisää aiheesta
    • Seija-myrsy joulukuussa 2013 katkaisi sähkölinjan Kirkkonummella.

      Tuulituhoja metsissä ei voida kokonaan välttää – maan roudattomuus kasvattaa puiden riskiä kaatua

    • ”Myrskyt ovat todennäköisesti jatkossakin merkittävin niistä metsätuhoriskeistä, joita vastaan on tarjolla vakuutus­turvaa”, kirjoittaa Petri Kortejärvi.

      Metsänhoito | Kortejärvi: Suomalaisen metsävakuuttamisen erikoisuutena ovat alhaiset omavastuut – alhaisilla omavastuilla on tosin hintansa

    • Gudrun-myrsky teki valtavat tuhot Ruotsissa tammikuussa 2005.

      Sää | Ensimmäinen hirmumyrsky nähtiin jo ‒ miltä myrskyjen määrä näyttää tulevaisuudessa?

    • Gudrun-myrsky tuhosi Ruotsin metsiä vuonna 2005. Malikin tuhot eivät olleet onneksi aivan samaa luokkaa.

      Tammikuun myrsky pirstoi kaksi miljoonaa kuutiota metsää Etelä-Ruotsissa – Massa och papper: "Tuhopuut pitäisi ehtiä korjata ennen kirjanpainajien keväthuumaa"

    Artikkelin aiheet
    Gudrun-myrsky
    metsätuhot
    ilmastonmuutos
    Ruotsi
    metsätalous
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    ”Olisi varmaan kivaa ja hyödyllistä, jos metsässä kulkiessasi voisi katseella tunnistaa kasveja ja lintuja sekä määrittää metsän kasvupaikan,” pohtii Simo Jaakkola kolumnissaan. Kuvituskuva.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Älylaseilla metsätieto suoraan silmille? Laseista voi pian olla hyötyä myös koneenkuljettajille

  • Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Metsäkoneurakointi sukeltaa vakaalta pohjalta sumuun ‒ FinnMETKO 2026 antaa osviittaa alan investoinneista

  • FinnMetko 2026 -näyttelyssä on esillä laajasti koneyrittämisen kalustoa. Metsäkonepuolella esillä ovat niin pienemmät, kuin suuremmatkin koneet.

    Koneviesti | FinnMetko 2026 -näyttelytapahtuma syyskuun alussa – tuttu alue Jämsässä täynnä toimintaa