Aina istutustulos ei ole täydellinen, vaikka olosuhteet ja lähtökohdat olisivat ihanteelliset, kertoo Mhy Etelä-Suomen operaatioasiantuntija Tiia Mauri. Kuva: Sanne KatainenHämeenlinnaKuukauden vitkuttelu voi ratkaista syksyn istutusten menestyksen – tältä näyttivät syystaimet Hämeessä
Tyypillisin metsätaimien istutusaika on keväällä ja alkukesällä, mutta istuttaa voi myös syksyllä. Oikein ajoitettuna syystaimet saavat keväällä vahvan alun.TilaajalleTyypillisin aika istuttaa metsätaimia on keväällä ja alkukesällä. Istuttaa voi kuitenkin myös syksyllä.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Jaana Luorasen mukaan turvallista aikaa taimien syysistuttamiselle on vielä elokuussa ja syyskuun alkupuoliskolla.
Keskeistä on, että ajoissa syksyllä istutetut taimet ehtivät juurtua ja mukautua kasvupaikalle jo ennen talvea.
Parhaimmillaan syysistutuksiin soveltuville kohteille istutetut puuntaimet voivat kasvaa jopa paremmin kuin saman taimierän seuraavana keväänä istutetut taimet.
Kuukauden ero istutusajankohdissa voi olla merkittävä kasvuhyödyn kannalta. Syyskuun lopusta lokakuun alkuun istutetut taimet eivät saa enää elokuun taimien kaltaista etulyöntiasemaa verrattuna kevään taimiin.
Etelä-Suomen Metsänhoitoyhdistyksen alueella noin 10–15 prosenttia taimista istutetaan syyskaudella. Hämeenlinnan alueella metsänhoidosta vastaavan operaatioasiantuntija Tiia Maurin mukaan istutustyön ajoittaminen syksylle on monen tekijän summa.
”Kyse voi olla aikatauluista. Jos on paljon sekä muokattavaa istutusalaa että istutettavaa, kaikkea ei ehditä tehdä kevään ja kesän aikana. Silloin kohteita siirretään syksylle”, hän kertoo.
Osa kohteista suunnitellaan varta vasten toteutettavaksi syksyllä. Taustalla on tavoite taata maanmuokkaajille tasainen työllisyys läpi kauden. Myös taimien saatavuus taimitarhoilta vaikuttaa työmaiden ketjuttamiseen.
Kokonaissuunnittelussa painaa eniten kohteen soveltuvuus syysistutuksiin. Luken Luorasen mukaan keskikarkeat maat, joissa ei ole liikaa hienoja maa-aineksia soveltuvat parhaiten syksyn istutuksille.
Hienoja maa-aineksia sisältävillä mailla piilee vaara roustetuhoille, joissa maan jäätyminen ja sulaminen voivat nostaa istutetun taimen juurineen ylös maasta.
”Turvemaakohteiden osalta eri istutusajankohdista on niukasti tutkittua tietoa, mutta niillä riskit ovat todennäköisesti syysistutuksissa suuremmat. Myös ne kannattaa mieluiten istuttaa keväällä”, Luoranen sanoo.
Keskikarkeat maat, joissa ei ole liikaa hienoja maa-aineksia soveltuvat parhaiten syksyn istutuksille. Kuva: Sanne KatainenKasvupaikalleen jo hyvin mukautuneilla taimilla myös riski talvenaikaisiin tuhoihin on Luorasen mukaan pieni. Elokuun puoliväliin saakka taimet juurtuvat hyvin, mutta sen jälkeen juurtuminen pikkuhiljaa heikkenee.
”Syyskuun puolivälin jälkeen vain yksittäisiä juuria enää kasvaa paakuista istutuksen jälkeen maahan.”
Se, kuinka syystaimi ehtii juurtua ennen talven tuloa, ratkaisee Luorasen mukaan taimen valmiudet selviytyä talvesta, etenkin poikkeuksellisista sääoloista.
”Juurten kasvu on mahdollista niin kauan kuin lämpötila on riittävän korkea, toisin kuin verson kasvu, joka riippuu etenkin päivän pituudesta”, hän kertoo.
Juurien kasvuun taimi tarvitsee yhteyttämistuotteita. Kun päivät lyhenevät ja päivälämpötilat laskevat, myös yhteyttäminen alenee.
”Taimi käyttää yhteyttämistuotteita myös ylläpitohengitykseen sekä pakkaskestävyyden kehittymiseen syksyllä. Tällöin taimilla ei välttämättä riittävästä lämpötilasta huolimatta jää resursseja kunnolliseen juurtumiseen.”
Edellissyksynä istutetut kuusen taimet paistattelivat kevään auringossa Hämeenlinnassa maalikuun lopussa. Kuva: Sanne KatainenAikaisin tullut ja pitkään säilynyt lumipeite ovat edellisvuoden istutustaimille hyvä turva.
Jos kuluvan talven ja kevään kaltaiset säät jatkuvat, huonosti juurtuneiden taimien selviytymismahdollisuudet ankarista oloista ovat huonommat kuin hyvin kasvupaikalleen juurtuneilla taimilla.
Edellisvuonna hyvin juurtuneet taimet aloittavat tutkimusten mukaan juurten kasvattamisen seuraavana keväänä jo varhain, heti maan sulamisen jälkeen.
Sen sijaan juurtumattomilla taimilla on juurten kasvun alkamisessa viivettä. Se vähentää talvituhoista kärsineiden taimien selviytymismahdollisuuksia, kun taimet saavat heikommin vettä keväällä.
Hämeenlinnassa sijaitsevassa noin hehtaarin kokoisessa kuusentaimikossa talvehtiminen on sujunut lupaavasti. Mhy:n Maurin mukaan kohde on soveltunut hyvin syysistutukseen.
Syyskuussa istutetut taimet ovat hyvässä kunnossa, eikä rousteen maasta pullauttamia taimia näy.
Vaikka olosuhteet ja lähtökohdat olisivat ihanteelliset, ei onnistumisprosentti käytännössä koskaan ole Maurin mukaan täysi sata.
”Yksittäisiä taimia saattaa aina kuolla. Tämän talven tekoset näkee kunnolla vasta vähän ajan päästä.”
Luoranen muistuttaa, että istutettiinpa taimet syksyllä tai keväällä, tärkeää on huolehtia, että taimet eivät pääse missään vaiheessa kuivahtamaan ennen istutusta. Taimet pitää istuttaa riittävän syvään ja pinnaltaan kivennäismaata oleviin istutuskohtiin.
Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia juttuvinkkejä sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
