Kuivuus uhkaa istutuksia – metsänomistajan kannattaa odottaa sateita ennen kuin ryhtyy töihin

Kuivuus on edistänyt hakkuita kesäleimikoissa, kertoo Pirkanmaan metsänhoitoyhdistyksen johtaja Jussi Parviainen.

Aiemmin keväällä huolena oli, että ohuen lumipeitteen takia routa olisi syvällä ja kelirikkokaudesta tulisi haastava.

”Nyt näyttäisi siltä, että olemme päässeet siitä haasteesta, ja ajankohtaan nähden korjuuolosuhteet ovat selvästi paremmat. Hakkuita on pystytty tekemään jo monella kesäkorjuukohteella.”

Toistaiseksi kuivuus ei ole haitannut metsänhoitotöitä Pirkanmaalla, mutta alueella on ollut joitain maastopaloja.

”Meillä on ollut jo hetken se tilanne, että maasto on aika palonarkaa. Ja juuri metsäasiantuntija antoi palautetta, että kumisaappaita ei tarvitse maastossa muualla kuin märimmissä paikoissa.”

Tällä hetkellä kuivaa on etenkin Savossa, Karjalassa, Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla, selviää Suomen ympäristökeskuksen vesi.fi-palvelusta.

Parviainen ei ole kuullut metsänomistajilta tai mhy:n metsäasiantuntijoilta, että kuivuus olisi herättänyt huolta puista tai taimista. Tilanne voi kuitenkin muuttua, kun metsänistutukset tulevat ajankohtaisiksi, sillä kuivuuden ennustetaan pahenevan kevään mittaan.

Kuivuus haittaa sekä viime syksyn että tämän kevään metsäntaimien istutuksia, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jaana Luoranen.

”Jos syksyllä istutetut taimet eivät ole juurtuneet, niin tämä kuivuus tulee todennäköisesti vaikuttamaan niihin. Jos taimet eivät ole vaurioituneet talven sääoloissa, niin kuivuustuhoja voi olla luvassa keväällä.”

Kylmä ja vähäluminen talvi on voinut vaurioittaa taimien juuria. Jos taimet ovat juurtuneet kasvupaikalleen hyvin viime syksynä, niillä on aktiivisia juuria, eivätkä ne ole kärsineet talven pakkasista, niillä pitäisi olla paremmat mahdollisuudet ottaa vettä.

Luorasen mukaan oleellista on, mihin aikaan syksyn taimet on istutettu.

”Jos ne on istutettu elokuussa, tilanne on varmaan vielä ihan hyvä. Mutta kun mennään syyskuun puolelle istutuksissa, taimet juurtuvat heikommin. Kun päivän pituus lyhenee, juurten kasvuun ei jää resursseja, vaikka olisi miten lämpimiä päiviä”, Luoranen sanoo.

Pohjavesi on paikoin jopa poikkeuksellisen matalalla. Kuva: Jarno Artika

Luoranen ei muista, että olisi tutkijan uransa aikana törmännyt tilanteeseen, jossa ensin talvi olisi ollut yhtä vähäluminen ja sitten kevät yhtä kuiva kuin nyt.

”Jos maa on todella kuiva, niin riskit kevään istutuksissa lisääntyvät. Toki siihen vaikuttaa se, millaista säätä jatkossa tulee. Jos tulee sateista ja maa alkaa kostua, niin tilanne helpottaa.”

Nyt ei kannata kiirehtiä istuttamaan taimia.

”Jos on istuttamassa pakkastaimia ja on mahdollista pitää taimet jäässä, voisi olla hyvä odottaa, josko sateita tulisi ja maa kostuisi. Toki tähän liittyy riski, että jos sateita ei tule, istutusalat kuivuu entisestään”, Luoranen pohtii.

Kuusen ja koivun pakkastaimia voi istuttaa vielä kesäkuun alkupuolella, mutta männyt olisi istutettava toukokuun puolella. Jos pakkastaimet ovat jo sulia, on taimia kasteltava huolellisesti ja säännöllisesti ja vältettävä pitkää varastointia sulana.

Luorasen mukaan sulat taimet on kannattanee istuttaa melko pian. Ne on ehdottomasti kasteltava hyvin ennen istutusta.

”Jos juuripaakku on kuivahko ja taimet eivät saa maastakaan vettä, riskit epäonnistumiselle kasvavat.”

Lisäksi pitää huomioida taimien istutussyvyys. Kun taimet istuttaa riittävän syvälle, ne voivat vielä saada maasta vettä, vaikka olisi kuivaa.

Kuivuudesta huolimatta metsänomistajan ei kannata lähteä kastelemaan taimia istuttamisen jälkeen.

”Jos on lämpimiä päiviä, niin se haihtuu saman tien. Sanoisin, että on luotettava siihen, että taivaalta tulee jossain vaiheessa vettä.”