• EU-parlamentin vastustus pakottaa komission taipumaan ennallistamisasetuksessa – Nils Torvalds: ”En tarvitse kovin suurta nenäliinaa, vaikka se kaatuisi”

    Kompromissia haetaan ehdotuksesta, jossa jäsenmaat saisivat itse päättää tavoitteistaan.
    Tilaajalle
    Arvioiden mukaan Suomessa suurin ennallistamistarve liittyy vesistöihin.
    Arvioiden mukaan Suomessa suurin ennallistamistarve liittyy vesistöihin. Kuva: Kari Salonen
    Metsä|Metsäpolitiikka
    5.6.202312:15
    Jarmo Palokallio

    EU:n komissio joutuu taipumaan ennallistamiasetuksessa kompromissiin parlamentin vastustuksen takia. Muuten koko hanke kaatuu, näkee europarlamentaarikko Nils Torvalds (rkp).

    Torvaldsin mukaan komissio teki ennallistamisasetuksessa lähtökohdassa ratkaisevan virheen. Siinä haluttiin palata vuoden 1952 tilanteeseen, eikä siinä otettu mitenkään huomioon jäsenmaiden eroja.

    Myös vaikutusten arviointi jäi ideologian jalkoihin.

    ”Luonto ja ympäristö ovat ratkaisevasti muuttuneet tuon jälkeen. Vanhaan ei ole paluuta. Sen sijaan lähtökohdaksi pitää nostaa tulevaisuus”, sanoo Torvalds.

    Kompromissia neuvoteltaessa Torvalds on asian puuhamiehenä keskusta-liberaalin Uudistuva Eurooppa -ryhmässä.

    Sen ehdotuksena on, että menneeseen katsomisen sijaan kukin jäsenmaa saisi itse päättää ennallistamistavoitteensa ja sen millaiseen tilaan ympäristön haluaa tulevaisuudessa.

    ”Lähtökohdaksi pitää ottaa myös se, että olosuhteet ja tavoite voi muuttua ajan mukana. Ainoastaan hautakiveen hakattu teksti on pysyvää ja tässä ei ole siitä kysymys.”

    Komission tehtäväksi jäisi sen seuraaminen, miten tavoitteen toteutuminen etenee.

    Torvalds uskoo kompromissin läpimenoon. Komissio on sen osalta selkä seinää vasten, sillä se pelkää, että seuraava komissio ja parlamentti eivät ole yhtä vihreitä. Siksi ehdotus joko kaatuu kokonaan tai hyväksytään nyt.

    Sopu asiasta oli lähellä jo viime viikolla, kun vasemmalla olevat ryhmät ja vihreät taipuivat sen taakse. Silloin keskusta-liberaali -ryhmittymä vielä epäröi asiaa.

    Suurin parlamenttiryhmä EPP, johon Suomesta kuuluvat kokoomuslaiset, on ilmoittanut, ettei se tule mukaan kompromissiin.

    Komission ehdotus on tähän mennessä tyrmätty maatalous- ja kalastusvaliokunnissa. Asian käsittely jatkuu EU:n ympäristövaliokunnassa, joka kokoontuu ennen juhannusta.

    Euroopan unionin parlamentin täysistunto pui asiaa heinäkuun puolivälissä.

    ”Luulen, että siihen mennessä asiasta on löytynyt kohtuullinen kompromissi. Toisaalta en tarvitse kovin suurta nenäliinaa, vaikka se silloin kaatuisi”, toteaa Torvalds.

    Lisää aiheesta
    • Euroopan parlamentti Brysselissä.

      Metsäpolitiikka | EU:n keskustaoikeisto edistää ennallistamisasetuksen torppaamista – EPP vetäytyy ympäristövaliokunnan neuvotteluista

    • EU:n komissio nosti puheenjohtaja Ursula von der Leyenin (oik.) ja varapuheenjohtaja Frans Timmermansin johdolla ilmasto- ja ympäristöasiat oman työohjelmansa kärkeen.

      Metsä | EU on ajamassa päin seinää ilmasto- ja ympäristötavoitteiden kanssa − nöyryyttävä tappio tulee, koska asenne on väärä

    • Copa-Cogecan ja Boerenbondin mielenilmaus keräsi torstaina runsaasti osallistuja Brysselissä. Edessä vasemmalla MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola.

      Metsäpolitiikka | Mielenilmaus parlamentilla Brysselissä – järjestöt vaativat realismia maa- ja metsätaloutta koskeviin asetuksiin

    • Vihreiden europarlamentaarikko Ville Niinistö uskoo edelleen, että EU:n ennallistamisesitys saa enemmistön tuen EU-parlamentin täysistunnossa.

      Metsä | EU:n ennallistamisasetus uhkaa kaatua, vihreiden Ville Niinistö moittii komissiota: Jäsenmaiden huolia ylenkatsottiin eikä niihin vastattu ajoissa

      Tilaajalle
    • Keskustan Elsi Katainen jyrähti Brysselissä heinäpaalien takaa ennallistamisasetuksen kaatamisen puolesta. Samaan aikaan hänen RKP:läinen ryhmätoverinsa Nils Torvalds kiersi keräämässä tukea kompromissille, jolla esityksen läpimeno voitaisiin varmistaa.

      Metsäpolitiikka | Ennallistaminen voikin mennä läpi: Meppien mielipiteet jakavaan asetukseen haetaan nyt kompromissia

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin