
EU-parlamentin maatalousvaliokunta tyrmäsi kuluneen viikon tiistaina EU:n ennallistamisesityksen selvin äänestysluvuin.
”Päätös ei ollut yllätys. Näen sen muistutuksena ympäristövaliokunnalle, että asetusta pitää muuttaa, jotta sille saadaan parlamentin enemmistön tuki. Käytännössä se tarkoittaa, että esitetty kritiikki pitää ottaa huomioon”, parlamentin ympäristövaliokunnassa istuva Ville Niinistö (vihr.) korostaa MT:n haastattelussa.
Korjauksia ja joustoja on Niinistön mukaan luvassa ainakin niihin indikaattoreihin, joilla mitataan eri ekosysteemien, esimerkiksi metsien tilaa ja myös siihen, mihin ja millä aikataululla ennallistamistoimia kohdennetaan.
”Kaupunkiympäristöjä koskevat tavoitteet ovat Pohjoismaiden kannalta erikoisia. Asetuksessa pitäisi olla poikkeuksia kaupungeille, joissa viherpeitteisyys on jo hyvin korkea niin, että siellä pystytään myös jatkossa kaavoittamaan tarvittaessa lisää rakennusmaata”, Niinistö erittelee.
Hän ei lämpene parlamentin maatalousvaliokunnassa istuvan suomalaisen kollegansa Elsi Kataisen (kesk.) ehdotukselle siitä, että ennallistamistoimet rajattaisiin vain Natura-suojelualueille.
”Tarkoitus on, että talouskäytössä vaalitaan luontoarvoja paremmin ja samalla vähennetään painetta lisätä suojelupinta-alaa”, Niinistö korostaa.
Parlamentin suurin ryhmä, keskustaoikeistolainen EPP ajaa kaikkein innokkaimmin ennallistamisasetuksen kaatamista.
”Olemme aina kannattaneet kunnianhimoisia ympäristötoimia, mutta tällä ehdotuksella komissio sivuutta maalaisjärjen ja eurooppalaisen ruuantuotannon realiteetit”, EPP:n neuvottelija Anne Sander korosti ryhmän tiedotteessa, kun ennallistaminen oli tyrmätty maatalousvaliokunnassa.
Myös Niinistö moittii komissiota. Hänen mielestään jäsenmaiden huolissa on kysymys ennen muuta väärinkäsityksistä ja epäluuloista, joita komissio lähti purkamaan liian myöhään.
”Niihin olisi pitänyt vastata heti. Olisi pitänyt sanoa, että EU haluaa varmistaa maataloudelle hyvän tulevaisuuden ja lisätä ruuan tuotantoa sekä omavaraisuutta”, Niinistö tähdentää.
”Metsänomistajille olisi pitänyt korostaa, että Euroopassa tarvitaan jatkossakin metsänhoitoa ja metsätaloutta ja että tarkoitus on tukea luontoarvojen vaalimista niin, että talouskäyttö on mahdollista myös jatkossa”, hän jatkaa
Niinistön mielestä jäsenmaiden huolissa on kysymys ennen muuta epäluuloista, joita komissio lähti purkamaan liian myöhään.
Ympäristökomissaari Virginijus Sinkevičiuksen olisi pitänyt Niinistön mukaan paljon varhaisemmassa vaiheessa korostaa, ettei ennallistaminen ole suojeluohjelma eikä maanomistajia määrätä tekemään mitään, mitä he eivät itse ole valmiita aloitteellisesti tekemään.
Useissa jäsenmaissa on arvosteltu esitystä erityisesti siitä, että se velvoittaa jäsenmaat ennallistamaan erilaisia luontotyyppejä sellaisiksi, mitä ne olivat 1950-luvun alussa.
Tšekin toiseksi suurin yksityinen metsänomistaja Constanstin Kinský ihmetteli MT:n haastattelussa (18.5.), miksi komissio haluaa palata 70 vuoden takaisiin aikoihin, kun tärkeämpää olisi huolehtia, että metsät sopeutuvat ilmaston lämpenemiseen.
Myös tämän asian viestimisessä komissio on mitä ilmeisimmin epäonnistunut.
”Se viitearvo ei ole velvoittava. Sitä on tarkoitus vain käyttää vertailukohtana, kun elinympäristöjen monimuotoisuutta parannetaan, mutta se ei ole mitenkään sitova”, Niinistö muistuttaa.
Jäsenmaissa on arvosteltu esitystä, koska se velvoittaa ennallistamaan luontotyyppejä sellaisiksi, mitä ne olivat 1950-luvulla.
Parlamentin ympäristövaliokunta äänestää esityksestä kesäkuun puolivälissä. Valiokunnan espanjalainen pääneuvottelija, sosiaalidemokraattien ryhmän César Luena pyrkii siihen, että täysistunto tekisi lopullisen päätöksen ennallistamisesta heinäkuussa.
Keskustan Elsi Katainen äänesti maatalousvaliokunnassa ennallistamista vastaan, vaikka valiokunnassa oli neuvoteltu merkittäviä muutoksia komission esitykseen. Kataisen mukaan täysistuntoon tuleva ympäristövaliokunnan kanta voi olla jopa komission esitystä vaativampi.
Ville Niinistö haluaa kumota tämän käsityksen.
”Esitystä on parempi korjata niin, että sen taakse saadaan riittävä enemmistö. Ennallistaminen on kehikko luontotavoitteiden saavuttamiseksi. Sen pitää olla niin joustava, että jäsenmaat kokevat voivansa toteuttaa ennallistamista sen puitteissa”, hän erittelee.
”Jos esitys kaatuu, se tulee eteen seuraavalle komissiolle ja parlamentille. Silloin on vielä kovempi kiire ja todennäköisesti hinta nousee”, Niinistö varoittaa.
”Paljon työtä on vielä tehtävä, mutta enemmistön tuki on todennäköisempi vaihtoehto kuin se, että asetus kaatuu kokonaan”, hän arvioi.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
