Koneenkuljettajan on hyvä tiedostaa, että suorituskyky muuttuu työvuoron aikana, Erkki Hannula sanoo. Kuva: Timo Heikkala
Suhdannekuopat aiheuttivat metsäkoneyrittäjälle vatsahaavan – oma metsä tuo turvaa
Alavieskalainen Erkki Hannula on nähnyt koneellisen puunkorjuun kehityksen ja sen vaikutukset molemmille osapuolille, metsäkoneyrittäjälle ja metsänomistajalle.TilaajalleAlavieska
Erkki Hannula toimii nykyään metsäkoneyrityksen hallituksen puheenjohtajana. Kuva: Timo HeikkalaErkki Hannula Alavieskasta on pitkän linjan metsäkoneyrittäjä ja myös metsänomistaja. Hänen mukaansa suomalaisten metsäkonekuskien ammattitaito on korkea.
”He ovat kyllä kehut ansainneet.”
Hannula tietää hyvin, kuinka harvennushakkuissa metsänomistajia jännittävät mahdolliset metsäkoneiden tekemät korjuuvauriot. Hannula myös tietää, miten vauriot vältetään.
”Ei pidä tehdä nopeampaa tai enempää kuin mihin kuskin pää kykenee”, Hannula toteaa.
”Koneen säädöt pitää asettaa jokaiselle kuskille optimaaliselle nopeudelle kunkin taitojen mukaan.”
”Ei pidä tehdä nopeampaa tai enempää kuin mihin kuskin pää kykenee.”
Kuskin ammattitaito syntyy siitä, että tietää omat rajansa. Jos nopeus kasvaa liikaa, voivat kuskin taidot loppua kesken, jolloin harvennushakkuissa harvesterin puomi tai puomin päässä oleva harvesteripää voi iskeytyä jäljelle jääviin puihin.
Taitava kuski myös tietää, että työpäivän mittaan omat rajat muuttuvat.
”Nykypäivän harvesterissa on niin paljon toimintoja ja tapahtumia, joita kuljettaja seuraa, että jokainen väsyy työpäivän mittaan”, Hannula muistuttaa.
”Työpäivän lopulla havainnointikyky ja reaktiot eivät ole enää samaa luokkaa kuin vuoron alussa.”
Erkki Hannulan yrityksessä kuljettajat tekevät kahdeksan tunnin työpäiviä. Pidemmät työpäivät eivät olisi enää tehokkaita ja korjuuvaurioiden riski kasvaisi liikaa.
”Kuskin pitää aina tietää, mitä on tekemässä”, Hannula sanoo.
Tämä sääntö koskee niin harvesterikuskeja kuin puita metsästä tien viereen tuovien kuormatraktoreiden eli ajokoneiden kuljettajia. Ajokoneiden aiheuttamat mahdolliset korjuuvauriot syntyvät yleensä puun juurille, kun raskaita kuormia ajettaessa maaperä painuu kuormatraktorin renkaiden alla.
Metsäkoneissa on tapahtunut valtava kehitys. Erkki Hannula osti ensimmäisen ajokoneensa jo 1970-luvun alussa. Kuva: Timo HeikkalaErkki Hannulan perustamassa yrityksessä työskentelee 15 työntekijää, jos mukaan lasketaan hänen kaksi poikaansa, jotka ovat johtaneet yritystä jo kymmenisen vuotta. 73-vuotias Hannula itse on virallisesti eläkkeellä.
”Olen hallituksen puheenjohtaja ja autan välillä tarvittaessa, mutta kyllä pojat pyörittävät yritystä itsenäisesti.”
”Niin sen pitää ollakin. Ovathan hekin jo viisikymppisiä, ei siihen isäukon tarvitse tulla neuvomaan”, Hannula hymähtää.
Työntekijät ovat olleet kaikki pitkään palkkalistoilla. Vaihtuvuus on vähäistä.
”Noin puolet työntekijöistä on oppinut pelkästään työssä, eli he eivät ole tulleet metsäkonekuljettajien kouluista meille töihin.”
”Nykyään suuntaus on, että nuoret tulevat koulun kautta töihin.”
Erkki Hannula hän on entisöinyt eläkepäivillään ensimmäistä Savotta Countyaan lähes vastaavaa konetta. Kuva: Timo HeikkalaMetsäkoneissa on nähty valtava kehitys. Hannula aloitti alalla 1970-luvun alussa ostettuaan ensimmäisen ajokoneen, Savotta Countyn. Kyseessä oli Ford County -traktori, johon oli asennettu ajokoneen vaatima Savotta-varustus Rovaniemellä Pohjolan autossa.
Hannula osti koneen käytettynä naapuriltaan Matti Rahjalta. Koneen rahoitus ei ollut läpihuutojuttu, mutta uskaliaat naapurit, setä ja isä lähtivät takaamaan konelainan. Koneen hinnalla olisi tuolloin saanut omakotitalon.
Savotta-varustus tarkoitti teloja, joiden kireyttä säätelivät etuosan pienemmät syöksypyörät. Lisäksi traktoriin asennettiin ohjaamo ja sen katolle kuormain.
Savotta Countyn ohjaaminen oli tarkkaa puuhaa, sillä käännöksissä telat saattoivat helposti pudota paikoiltaan, vaikka syöksypyörät kiristivät teloja automaattisesti käännöksen yhteydessä.
Hannulan ensimmäinen ajokone oli aikoinaan melkoinen ilmestys metsätyömailla. Mutta niin se on tänä päivänäkin. Hannula ei omista enää ensimmäistä Savotta Countyaan, mutta firmaan on hankittu lähes vastaava uudempi County ja sitä hän on entisöinyt eläkepäivillään, kaverinaan kokenut Fordin huoltomies Timo Lähdemäki.
”Minun ensimmäisessä Countyssani oli neloskone (neljä sylinteriä), tässä on kutoskone”, Hannula esittelee ylpeänä hienosti entisöityä ajokonettaan.
”Isä sanoi aina, että pyörien päällä oleva omaisuus rullaa pois. Metsäomaisuus säilyy.”
1980-luvun alussa Hannula hankki ensimmäisen harvesterinsa viemällä ruotsalaisen Kockumin ajokoneensa Rovaniemelle nykyään puukoistaan tunnetun Marttiinin konepajalle muodonmuutokseen.
Ajokoneesta poistettiin puiden kuljettamiseen tarvittavat pankot, runkoa lyhennettiin ja koneen kyytiin asennettiin uusi kuormaaja, sekä ”prosessori”, joka karsi ja katkoi puut. Kansankielellä tätä yhdistelmää kutsuttiin häntämotoksi.
”Metsurit edelleen kaatoivat puut, Kockumin nosturilla syötettiin puut prosessoriin. Kone oli todella kestävä muutosten jälkeen ja Kockumin peruskone oli todella aikaansa edellä verrattuna moneen kilpailevaan merkkiin”, Hannula muistelee.
Turkistarhauksessa ja koneurakoinnissa on ollut hyviä ja huonoja vuosia, mutta harvoin ne sattuivat samaan aikaan, Erkki Hannula pohtii. Kuva: Timo Heikkala1980-luvun alussa Hannula myös aloitti metsämaiden ostot.
”Isä sanoi aina, että pyörien päällä oleva omaisuus rullaa pois. Metsäomaisuus säilyy”, hän miettii.
”Halusin, että eläkkeellä on muutakin omaisuutta kuin koneita. Niiden arvohan on ihan mitätön käytettyinä.”
Erkki Hannulalla on poikiensa kanssa yhteensä muutama sata hehtaaria metsää Keski-Pohjanmaalla. Lisäksi Hannula poikineen on aktiivinen kiinteistösijoittaja ja he ovat rakennuttaneet viisi kerrostaloa. Omaan omistukseen niistä on jäänyt muutamia osakkeita.
Hannulalla oli vuosikymmenien ajan myös turkistarha, mutta lintuinfluenssan vuoksi eläimet jouduttiin lopettamaan pari vuotta sitten ja Hannula päätti samalla lopettaa tarhanpidon.
”Nuorena miehenä päätin aloittaa turkistarhan pidon, kun tein koneella paljon yövuoroa ja se alkoi tympimään. Mietin, että keskityn tarhanpitoon, jos konehommat eivät enää maistu. Turkistarhaus alkoi yhdellä supiemällä ja sen pennuilla omassa pihapiirissä.”
”Välillä piti lähteä Saksaan ja Ruotsiin metsäkoneita ajamaan, kun Suomessa ei ollut koneille töitä.”
Hannula oli ison perheen toiseksi vanhin, eli hänen piti nuorena lähteä hakemaan elantoa muualta. Hän päätyi sitten konemieheksi armeijasta päästyään.
”Ei se ollut itsestään selvä asia, mutta sen mahdollisti koneen myyjä, joka ajoi talkoilla kaverina ja oli mukana koneen remonteissa. Hän sanoi, että tienataan pankkiin pesämuna, että pääset kunnolla alkuun.”
Erkki Hannula omistaa poikiensa kanssa muutamia satoja hehtaareja metsää Keski-Pohjanmaalla. Kuva: Timo HeikkalaTurkistarha toi myös taloudellista turvaa koneurakoinnin rinnalle. Molemmissa on ollut hyviä ja huonoja kausia, mutta harvoin samaan aikaan. Jompikumpi bisnes on aina tukenut toista.
”Välillä piti lähteä Saksaan ja Ruotsiin metsäkoneita ajamaan, kun Suomessa ei ollut koneille töitä”, Hannula muistelee.
Välillä oli niin haastavaa, että lainojen maksu teki tiukkaa. Yksi kone rahoitettiin osaksi talolainalla, vaikka talo oli jo rakennettu. Yrittäjän piti keksiä keinot, kun pääomia ei ollut.
”Vatsahaavanhan siitä sai. Mutta nyt on lainat maksettu.”
Erkki Hannula
Metsäkoneyritys Erkki Hannula Oy:n perustaja ja hallituksen puheenjohtaja.
Yrityksellä on neljä koneketjua eli neljä harvesteria sekä neljä ajokonetta ja lisäksi vielä viideskin ajokone muun muassa risujen ajoon. 15 työntekijää.
Eläkkeellä oleva Hannula asuu Alavieskassa metsäkoneyhtiönsä huoltohallin naapurissa.
Omistaa poikiensa kanssa metsää muutamia satoja hehtaareita Keski-Pohjanmaalla.
Isä ja pojat myös aktiivisia metsäkiinteistö- ja asunto-osakesijoittajia Keski-Pohjanmaalla.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
