Lukessa ihmetellään Orpon epäilyksiä hiilinielujen laskennasta – ”Ihan kuin olisi ongelma, että meillä on vanhoja metsiä”, tutkija pohtii vaalipaneelin antia

Luonnonvarakeskuksessa (Luke) ollaan pettyneitä joidenkin puolueiden puheenjohtajien epäileviin asenteisiin hiilinielujen laskentaa kohtaan. MT:n ja MTK:n keskiviikkoisessa vaalipaneelissa kokoomuksen Petteri Orpo sanoi pitävänsä käsittämättömänä, että ”hiilinielulaskelmat voivat heitellä käsittämättömiä määriä ja sitten niiden perässä juostaan. Täytyy saada varma perusta hiilinielujen määrittelylle ja laskennalle, ennenkun ratkaisuja voidaan etsiä.”

Myös perussuomalaisten Riikka Purran puheissa oli laskelmat kyseenalaistava sävy. Hän mainitsi, ettei kaikkia suomaita lasketa mukaan nieluihin.

Luken tutkimusprofessori Raisa Mäkipää painottaa, että kasvihuonekaasuinventaarion laskenta noudattaa kansainvälisen tutkijayhteisön ohjeita, jotka ilmastosopimuksen osapuolimaat ovat hyväksyneet.

Kaikkien maiden laskelmat syynätään vuosittain YK:n ilmastosopimuksen sihteeristön järjestämissä tarkastuksissa. Mäkipään mukaan tarkastuksia tehdään harvinaisen tiuhaan ja perusteellisesti.

Lisäksi hiilinielujen laskenta on Luken lakisääteinen tehtävä, joten sikäli on erikoista, että lakeja säätävät poliitikot kyseenalaistavat sen.

Vaalipaneelissa toistui myös väite, jonka mukaan kasvava talousmetsä sitoo paremmin hiiltä kuin vanha metsä.

Mäkipään mukaan tämä pätee puustoon, muttei maaperään ja lahopuuhun, jotka toimivat suurempina hiilivarastoina kuin talousmetsissä. Toisin sanoen vanhoihin metsiin on varastoitunut enemmän hiiltä kuin talousmetsiin. Hakkuissa hiiltä vapautuu, mikä jatkuu myös hakkuiden jälkeisinä vuosina.

Totta on, että puuston hiilinielu kasvaa nopeiten nuorissa metsissä, mutta se koskee vain puustoa. Toisin kuin usein väitetään, vanhoissakaan metsissä puustosta ei ala vapautua hiiltä, vaan puusto toimii myös ikääntyessään hiilinieluna, vaikkakin sitoutuminen hiipuu verrattuna nuorempiin metsiin.

Mäkipään mukaan vanhojen metsien ottamista talouskäyttöön ei voida perustella suotuisilla ilmastovaikutuksilla ja hiilensidonnan tehostamisella.

”Ihan kuin olisi ongelma, että meillä on vanhoja metsiä.”

Mäkipään mielestä pitäisi keskustella enemmän talousmetsien hoidon parantamisesta, mikä palvelee sekä ilmastoa että puuntuotantoa.

Luken mukaan kasvihuonekaasuinventaarioon lasketaan mukaan vain ihmisen toiminnasta aihetuvat päästöt ja nielut.

Mukana eivät ole ojittamattomat, puuttomat suot. Ulkopuolelle on jätetty myös ojittamattomien turvemetsien maaperä, koska sen hiilitaseen oletetaan olevan tasapainossa.

Laskentaan sisältyvät ojitettujen turvemetsien puuston ja maaperän päästöt ja nielut sekä turvepellot.