Uusi karttasovellus voi paljastaa parhaat marjapaikat kaikkien tietoon – professori tyynnyttelee yksityisyyden suojasta huolestuneita

Maanmittauslaitoksella on tehty kuluvana kesänä ahkerasti kenttätöitä uuden marjasatosovelluksen kehittämiseksi.

Kyseessä on EU-rahoitteinen usean eri organisaation yhteinen Ferox-tutkimushanke, jossa hyödynnetään autonomisia drooneja, kansallista laserkeilausaineistoa, paikkatietoaineistoja sekä kuvapohjaisia konenäkömenetelmiä tiedon keräämiseen marjasadoista.

Tutkimusprofessori Harri Kaartisen mukaan tarkoituksena on käytännössä kerätä ja hyödyntää dataa, jonka avulla pystyttäisiin jatkossa arvioimaan entistä paremmin parhaat ja satoisimmat marjapaikat. Suomesta tutkimuksessa ovat mukana Maanmittauslaitoksen lisäksi Turun yliopisto sekä Arktiset aromit ry.

”Meidän tehtävämme Suomessa on kehittää marjasatosovellusta ja sitä miten siitä saadaan mahdollisimman tarkka. Kehitämme uutta sovellusta aivan viimeisimpien metsävaratietojen pohjalta, joiden kerryttämisessä hyödynnetään muun muassa laserkeilausta ja koneoppimista”, Kaartinen kuvailee.

Tiivistetysti tavoitteena on yhdistää koealoilta kerättyyn dataan eri aineistoista saatavaa tietoa marjojen kasvuympäristöstä, kuten metsä- ja maaperätyypistä sekä valo-olosuhteista. Näiden tietojen pohjalta taas pyritään aikanaan laatimaan mahdollisimman tarkat mallit esimerkiksi parhaista mustikkapaikoista sekä niiden satoisuudesta.

Tänä vuonna uuden marjasatosovelluksen eteen on tehty töitä erityisesti Nuuksion alueella, ja aiemmin kartoitusta on tehty myös esimerkiksi Ilomantsissa. Aineistojen perusteella mustikkapaikat luokitellaan neljään kategoriaan, joista kaikista satoisimpia on arvion mukaan vain noin 0,7 prosenttia koko Suomen marjapaikoista.

”Keskitymme erityisesti näiden kaikista parhaiden, satoisimpien paikkojen löytämiseen. Niillä on suuri arvo marjastajille, eikä niitä ole kovin helppo löytää itse, ellei ole syvällisempää harrastuneisuutta mustikoiden keräämiseen”, kertoo professori Juha Hyyppä Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta.

”Toistaiseksi olemme tutkineet mustikan kasvupaikkoja, mutta tulemme kartoittamaan myös puolukka- ja lakkasatoja eri puolilla Suomea. Erityisesti harvakseltaan kasvavien ja toisaalta arvokkaiden lakkojen löytämisessä tarkka tieto marjojen sijainnista voisi säästää merkittävästi marjastajan aikaa ja rahaa”, Hyyppä jatkaa.

Kuva: Jarkko Sirkiä

Kuluvana kesänä tavallisten marjastajien käyttöön on tullut useampikin karttatietoja hyödyntävä sovellus, joiden tarkoituksena on helpottaa hyvien marjapaikkojen löytymistä. Pääosin sovellukset on otettu positiivisesti vastaan, mutta osassa ne ovat aiheuttaneet huolta yksityisyyden menettämisestä.

Tutkimusprofessori Kaartinen haluaakin muistuttaa, että vaikka sovellusten tarkoituksena on helpottaa tulevaisuudessa erityisesti yksityisten toimijoiden ja yritysten marjanhankintaa, ei karttasovelluksiin olla keräämässä tietoja aivan mistä vain.

”Ihmiset aina kovasti huolestuvat, että ’nyt ne vie minunkin marjat kotipihasta asti’, mutta sellaiseen ei ole huolta. Kyllä näistä kartoista rajataan pihapiirit ja muut hyvin tarkasti pois”, hän painottaa.

Kaartinen on muutenkin optimistinen kehitteillä olevan sovelluksen suhteen.

”Maanmittauslaitoksen hanke kestää ensi vuoden syksyyn, ja kyllä uskaltaisin luvata, että aika pian sen jälkeen on mahdollista saada uusi ja aiempaa tarkempi ’marja-appi’ ihmisten käyttöön.”