• Stora Enson Tuomas Hallenberg ei usko pakkosääntöihin – ”Ohjeistus on aina joustavampi menettely, sillä luonnonolot vaihtelevat hyvin paljon”

    Stora Enson Tuomas Hallenberg peräänkuuluttaa parempaa ohjeistusta ja tiedon­kulkua viranomaisten ja toimijoiden välille. ”Kun olemassa olevia ohjeita ja sääntöjä ei noudateta, on ilman muuta korjaavien liikkeiden paikka”, hän sanoo viitaten Hukkajoen raakkutuhoon.
    Tilaajalle
    Tuomas Hallenberg ei pelkää puu­pulaa Suomessa eikä Ruotsissa. ”Junnikkalan sahojen osto Pohjois-Pohjanmaalla varmistaa puun saantia myös Oulun kartonkitehtaillemme.”
    Tuomas Hallenberg ei pelkää puu­pulaa Suomessa eikä Ruotsissa. ”Junnikkalan sahojen osto Pohjois-Pohjanmaalla varmistaa puun saantia myös Oulun kartonkitehtaillemme.” Kuva: Maria Miklas
    Metsä|Metsäpolitiikka
    8.1.202509:00
    Markku Pulkkinen

    Mitä Stora Enso oppi loppukesän raakkutapauksista?

    Tapaukset ovat erittäin vakavia ja valitettavia, ja ne on meillä käsitelty. Olemme tehneet yhtiössä pitkään vastuullisuustyötä ja monia hyviä asioita biodiversiteetin eteen. Henkilöstömme reagoi hyvin vahvasti Hukkajoen tapaukseen.

    Kun olemassa olevia ohjeita ja sääntöjä ei noudateta, on ilman muuta korjaavien liikkeiden paikka. Yhtiössä on käynnistetty ympäristövastuullisuuteen keskittyvä toimenpideohjelma, joka etenee hyvää vauhtia. Menossa oleva ohjelma käsittää muun muassa tietojärjestelmät, tiedonkulun, roolijaot ja vastuut eri toimijoiden rajapinnoissa. Henkilöstön koulutus on ohjelmassa vahvasti mukana.

    Ensi vuonna käynnistämme lisäksi metsänhoidon vesiohjelman, jossa kiinnitetään erityistä huomiota vesiensuojelun teemoihin. Teemme yhtiönä kaikkemme, jotta Hukkajoen kaltaiset tapahtumat vältetään tulevaisuudessa.

    Kuinka aiotte palauttaa sijoittajien ja metsänomistajien luottamuksen Stora Enson vastuullisuuteen?

    Näytämme tekemällä, että olemme sillä tiellä, jolla olemme kertoneet olevamme. Teemme asioita jatkossa parhaan osaamisemme mukaisesti. Uskon, että käytännön esimerkit ja onnistumiset palauttavat sidosryhmien luottamuksen.

    Entä korjuuyrittäjienne luottamuksen?

    Tarjoamme koneyrittäjäkumppaneillemme selkeyttä ja selkänojaa. Tavoittelemme koko arvoketjuun ja 80 yrittäjää käsittävään verkostoon entistäkin parempaa laadunhallintaa. Olemme järjestäneet koko yrittäjäkunnallemme lisäkoulutusta heti Hukkajoen tapauksen jälkeen. Saamamme palautteen mukaan yrittäjät ovat suhtautuneet ymmärtäväisesti ja positiivisesti tähän haasteeseen.

    Olisivatko pakottavat säännökset suojakaistojen osalta ratkaisu uhanalaisten lajien elinympäristön suojelemiseksi?

    Tällä hetkellä lainsäädäntö ja metsäsertifikaatit asettavat jo tiettyjä rajoitteita. Pidämme kiinni antamastamme sitoumuksesta jättää 50 metrin suojavyöhyke raakkujokien varsille. Odotamme viranomaisten ohjeiden mahdollisia päivityksiä, ja vastuullisena yhtiönä tietysti noudatamme niitä.

    Ohjeistus on aina joustavampi menettely kuin pakottava lainsäädäntö, sillä luonnonolot purojen ja muiden vesistöjen rannoilla vaihtelevat hyvin paljon. Purojen vierustoilla voi olla esimerkiksi suuria korkeuseroja, kuten mäkiä tai kallioita, jolloin vakiolevyinen suojavyöhyke ei välttämättä ole paras ratkaisu.

    Pelkäätkö puupulaa?

    Uskon, että Suomen metsissä riittää puuta teollisuuden tarpeisiin. Metsänomistajien kaupankäyntihalukkuus on nyt korkealla tasolla. Kestävä hakkuumäärä pitää arvioida paitsi koko valtakunnan tasolla myös alueellisesti, sillä hakkuumahdollisuudet vaihtelevat suuresti alueittain.

    Kuinka ensi vuonna käynnistyvä uusi kartonkilinjanne Oulussa vaikuttaa puun kysyntään pohjoisessa Suomessa?

    Uusi kartonkilinjamme Oulussa käynnistyy ensi vuoden toisella kvartaalilla. Puun käyttö Oulun tehtaalla lisääntyy silloin miljoonalla kuutiometrillä vuodessa, mikä on melkoinen lisäys, koska tällä hetkellä Oulun tehdasalueella käytetään noin 2,5 miljoonaa kuutiometriä puuta. Tämän lisäksi metsäenergian tarve kasvaa Oulussa 2,5-kertaiseksi.

    Riittääkö ostamillenne Junnikkalan sahoille tukkipuuta?

    Junnikkalan sahojen osto tukee tietysti puun saantia myös Oulun tehtaille. Kaupan toteutuminen edellyttää vielä kilpailuviranomaisen hyväksynnän.

    Markkinat toimivat hyvin, ja uskon puuta riittävän ostamillemme sahoille, jotka sijaitsevat Oulussa, Kalajoella ja Oulaisissa.

    Kaupan mukana saamme uusinta sahateknologiaa ja osaavaa henkilöstöä sekä tuotantoon että puunhankintaan.

    Haluatteko ostaa enemmän FSC-sertifioitua puuta?

    FSC-puu on ilman muuta tervetullutta meille. Meillä on FSC-ryhmäsertifikaatti, johon on helppo liittyä ja johon liittyy vuosittain 150 uutta metsänomistajaa. Tällä hetkellä reilut 900 metsänomistajaa toimittaa meille FSC-sertifioitua puuta. Moni metsänomistaja arvostaa FSC-puulle maksettavaa, puun myyntimääristä riippuvaa bonushintaa.

    Sertifikaatit ovat aina peruslähtökohta, jonka mukaan toimimme metsissä. Lopputuoteasiakkaamme arvostavat molempia sertifikaatteja, sekä FSC:tä että PEFCiä.

    Vieläkö teille kannattaa tarjota talvileimikoita kuluvan talven korjuuseen?

    Puukaupan painopiste on tällä hetkellä kelirikko- ja kesäleimikoissa.

    Alueellisesti voi kuitenkin olla vielä tarvetta talvileimikoille, joten kannattaa olla niiden osalta yhteydessä metsäasiantuntijoihimme.

    Olemme tänä vuonna vahvistaneet puunhankintaamme. Viimeksi lokakuussa avasimme Länsi-Suomeen Kokemäelle uuden konttorin.

    Millä tavalla Stora Enson metsien myynti Ruotsissa vahvistaa yhtiön metsäomaisuuden taloudellista arvoa, kuten pörssitiedotteessa kerroitte?

    Meillä on Ruotsissa 1,4 miljoonaa hehtaaria metsää, ja suunnittelemme myyvämme siitä 170 000 hehtaaria. Kun näin suuri metsäala tulee myyntiin, se antaa luotettavan kuvan yhtiön koko metsäomaisuuden arvosta.

    Tämänhetkisen tasearvon mukaan myytävän metsäalan arvo on noin 760 miljoonaa euroa. Emme kuitenkaan ota kantaa odotettuun myyntihintaan suhteessa tasearvoon.

    Kun kauppa on tehty, toteutuneen hinnan perusteella pystymme määrittämään luotettavasti muiden metsiemme tasearvon.

    Teillä on hieno, uusi pääkonttori Helsingin Katajanokalla. Aiotteko siirtyä enemmän lähityöhön?

    Konsernimme tavoite ei-tuotannollisten töiden suhteen on se, että konttorilla oltaisiin yli puolet työajasta.

    Uusi työskentely-ympäristö houkuttelee jo sinällään konttorille. Täällä on erittäin miellyttävää työskennellä. Täällä näkyy ja tuoksuu puu, ja täällä on paljon valoa.

    Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit?

    Kolme päivää sitten olin hirvijahdissa Hämeenlinnassa.

    Tuomas Hallenberg

    Tausta? 53-vuotias metsän­hoitaja ja MBA Helsingistä

    Työ? Stora Enson Forest-­divisioonan johtaja ja johto­ryhmän jäsen 15.10.2024 alkaen, sitä ennen Metsähallituksen kiinteistökehityksen johtaja

    Parasta metsässä? Tuuli, tuoksut ja äänet, koko metsän tunnelma

    Artikkeli on julkaistu Aarteessa 11/2024.

    Lisää aiheesta
    • ”Isossa kuvassa näemme, että kyllä Suomessa puuta riittää. Täytyy pitää huoli, että olemme metsänomistajan kannalta halutuin kumppani”, sanoo Tuomas Tiilikainen.

      Metsäteollisuus | Tuomas Tiilikainen tarttui metsäjohtajan töihin raakkukohun keskellä – Stora Enso lisäämässä edelleen kotimaisen puun käyttöä

      Tilaajalle
    • Stora Enson toimitusjohtajan Hans Sohlströmin mukaan yhtiön uskottavuus on saanut vakavan kolhun.

      Metsäteollisuus | Stora Enso keskeytti hakkuut kaikissa ympäristölle herkissä leimikoissa – työt pysähtyivät kymmenissä kohteissa

    • Stora Enson toimitusjohtaja Hans Sohlström sanoo, että yhtiön omissa tarkastuksissa ei ole löytynyt uusia tapauksia, joissa olisi toimittu vastoin sääntöjä herkissä hakkuukohteissa.

      Metsäteollisuus | Näin monta työntekijää Stora Enso aikoo palkata hakkuiden valvontaan

      Tilaajalle
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin