Tuomas Tiilikainen tarttui metsäjohtajan töihin raakkukohun keskellä – Stora Enso lisäämässä edelleen kotimaisen puun käyttöä

Tuomas Tiilikainen aloitti Stora Enson puunhankinnasta vastaavana johtajana syyskuun alussa. Silloin oli kulunut alle kaksi viikkoa runsaasti julkisuudessa olleesta raakkujoen yliajosta Suomussalmella.

Ulkopuoliselle saattoi näyttää siltä, että yhtiö vastaa kriisiin vaihtamalla vastuuhenkilöitä. Todellisuudessa vaihdos oli tiedossa jo heinäkuun alussa, kun Tiilikaisen edeltäjä Janne Partanen ilmoitti hakeutuvansa muihin tehtäviin.

”Päätimme julkistaa vaihdoksen kesälomien jälkeen. Olen todella otettu, että tehtävää tarjottiin minulle. Toivoin, että pääsen aloittamaan mahdollisimman äkkiä”, Tiilikainen kertoo.

Puunhankinta on ollut Tiilikaiselle tuttua Forest-divisioonan henkilöstö- ja turvallisuusjohtajana.

”Helpotti paljon, kun liiketoiminta on kuuden vuoden ajalta tuttua. Toki elokuun tapahtumat Kainuussa veivät ensimmäisten viikkojen ajan huomiota. Sen jälkeen olen päässyt aika hyvin arkisiin tehtäviin kiinni.”

Haastattelupäivänä Tiilikaisella on erityinen syy olla tyytyväinen. Stora Enso on juuri ilmoittanut ostavansa Junnikkalan sahan liiketoiminnan.

Tiilikaisen mukaan kauppa tukee toteutuessaan yhtiön puunhankintaa, joka on viimeiset pari vuotta joutunut sopeutumaan Venäjän hyökkäyssodasta alkaneeseen kireyteen puumarkkinoilla koko Itämeren alueella.

Junnikkala on toimittanut aikaisemminkin kuitupuuta Stora Ensolle. Kaupan jälkeen sahayhtiön raaka-ainevirrat olisivat kokonaan Stora Enson hallinnassa.

”Se on yksi näkökulma. Toki tämä kauppa toteutuessaan luo synergioita tukki- ja kuitutasapainon välille. Erityisesti se tukee Ouluun syntyvää integraattia.”

Integraatin synty tarkoittaa sitä, että Junnikkalan Oulun sahasta on hyötyä alle 10 kilometrin päässä sijaitsevalle Oulun kartonkitehtaalle. Stora Enson usealla tehtaalla Suomessa kokonaisuutta tukeva saha on ollut jo aiemmin.

Puun tarve Oulussa lisääntyy noin miljoonalla kuutiometrillä vuodessa ja energiapuun käyttö nousee 2,5-kertaiseksi, kun uusi kartonkilinja valmistuu tehtaalle ensi vuonna.

Sellutehtaan sulkeminen Kotkan Sunilassa viime vuonna ja Veitsiluodon paperitehtaan sulkeminen 2022 ovat puolestaan vähentäneet puun käyttöä. Yhteensä muutokset suunnilleen kumoavat toisensa, Tiilikainen arvioi. ”Mutta puunhankinnassa on olennaista paikallisuus, sillä puuta pyritään hankkimaan siellä, missä sitä kulutetaan.”

Stora Enson tavoitteena on edelleen lisätä kotimaisen puun käyttöä. Yhtiö on laajentanut muutaman vuoden ajan puun ostoaluettaan Länsi-Suomessa.

”Isossa kuvassa näemme, että kyllä Suomessa puuta riittää. Täytyy pitää huoli, että olemme metsänomistajan kannalta halutuin kumppani.”

Stora Enson Tuomas Tiilikainen työskentelee yhtiön uudessa, puurakenteisessa pääkonttorissa Helsingin Katajanokalla. Kuva: Jaana Kankaanpää

Julkinen metsäkeskustelu on ajoittain ristiriidassa teollisuuden kasvutavoitteiden kanssa. Hakkuiden vähentämistä on esitetty esimerkiksi kansallisten hiilinielutavoitteiden saavuttamiseksi.

Tiilikaisen mukaan skenaariotyötä tehdään, mutta valmista toimintasuunnitelmaa hänellä ei ole takataskussa sen varalle, että Suomi alkaisi todella rajoittaa hakkuumääriä. Tiilikainen peräänkuuluttaa koko metsäsektorin yhteisymmärryksen löytämistä.

”Yhteistyötä pitäisi vahvistaa koko toimialalla, viranomaiset ja metsänomistajat mukaan lukien. Olisi kaikkien osapuolten etu, että kaikilla olisi yhteinen ja ajantasainen tieto ympäristöön liittyvistä asioista. Se on kansalliseen kilpailukykyyn vaikuttava asia.”

Raakkujoen tapahtumia Tiilikainen luonnehtii ”ikäväksi epäonnistumiseksi”. Tapauksen jälkeen Stora Enso keskeytti hakkuut koko Kainuussa ja kävi kaikki hakkuusuunnitelmat läpi herkkien kohteiden varalta. Tapauksen yhteydessä puhuttiin paljon myös tiedonkulun ongelmista. Stora Enson hankintaorganisaatiossa Tiilikainen ei kuitenkaan näe moitittavaa.

”Ympäristöherkkyydessä on paljon samaa kuin työturvallisuudessa. Meillä on yli 20 000 hakkuukohdetta vuodessa. Valtaosa eli kolme neljäsosaa mahdollisista poikkeamahavainnoista tulee omavalvonnan kautta, ja vuosittain noin yhdessä kohteessa kahta tuhatta hakkuukohdetta kohti todetaan poikkeama.”

Nyt ponnistukset on siirretty toiminnan laadun parantamiseen, Tiilikainen kertoo.

Yksi esimerkki siitä on neljän uuden ympäristöasiantuntijan palkkaaminen eri puunhankinta-alueille. Heidän tehtävänsä on auttaa ympäristöarvoiltaan herkkien korjuutyömaiden suunnittelussa sekä kouluttaa henkilöstöä ja korjuuyrittäjiä.

Toimivakin omavalvonta on ongelmiin reagoimista jälkikäteen. Tiilikainen haluaa painottaa jatkossa vahinkojen ennaltaehkäisyä.

Stora Enso on tähänkin asti kannustanut metsänomistajia ympäristön huomiointiin maksamalla hintalisää FSC-sertifioidusta puusta sekä minimitason ylittävästä luonnonhoidosta.

Ympäristötoimien painottaminen vahvistuu tulevaisuudessa, Tiilikainen sanoo. Yhtenä esimerkkinä siitä yhtiö suunnittelee yhdessä Metsähallituksen luontopalveluiden kanssa raakkujen ja raakkuvesistöjen suojelu- ja parannusohjelmaa sekä erillistä sisäistä vesiohjelmaa. Tiilikaisen mukaan vesiohjelmassa on kyse paitsi ympäristövastuusta myös metsäpalveluliiketoiminnasta.

”Toivon mukaan pystymme tulevaisuudessa tarjoamaan metsänomistajille uudenlaisia mahdollisuuksia huomioida vesistöjä, joita heidänkin maillaan on. Se voi tarkoittaa vesistöjen ennallistamista, mutta myös niiden kunnosta huolehtimista.”