Yksityishenkilö pyysi helmikuussa eduskunnan oikeusasiamiestä tutkimaan, onko poliisihallitus toiminut hyvän hallinnon ja laillisuusperiaatteiden mukaisesti lähettäessään Suomen riistakeskukselle edelleen jaettavaksi kirjeen suurriistavirka-avusta, joka ottaa kantaa kolarieläinten ruhojen kulujen maksatukseen.
Poliisihallituksen kirjeen mukaan hävityskulut voidaan joissakin tapauksessa ohjata ruhojen omistajalle, joka on paikallinen riistanhoitoyhdistys.
Oikeusasiamies on nyt tehnyt asiassa ratkaisun. Ratkaisun mukaan asiassa ei ole havaittu oikeusasiamiehen toimenpiteitä edellyttävää lainvastaista menettelyä tai velvollisuuden laiminlyöntiä.
Suuriksi nousevat ruhojen hävittämis- tai hautaamiskustannukset närästävät riistanhoitoyhdistyksiä, jotka tekevät työtä vapaaehtoispohjalta.
Riistanhoitoyhdistykset saavat valtion yleisavustusta. Yleisavustuksesta jaetaan viisi prosenttia riistanhoitoyhdistyksen toiminta-alueella kahden edeltävän vuoden aikana suoritettujen hirvieläinten suurriistavirka-aputehtävien suhteessa.
Oikeusasiamies katsoi, että koska liikenteessä kuolleen tai liikenneonnettomuuden takia lopetetun hirvieläimen omistusoikeus kuuluu metsästyslain nojalla riistanhoitoyhdistyksille, niin myöskin vastuu käyttökelvottoman ruhon hävittämisestä kuuluu riistanhoitoyhdistykselle.
Yksittäisen hirvieläimiin liittyvän srva-tehtävän osuus on riistanhoitoyhdistyksille maksettavassa avustussummassa noin viisi euroa. Esimerkiksi Ämmässuon ekoteollisuuskeskus veloittaa 200 euroa yhdestä auton alle jääneen peuran ruhosta.
Osa riistanhoitoyhdistyksistä on sanonut srva-sopimuksensa irti liikenteessä kuolleiden hirvieläinten ruhojen korkeiksi kohonneiden hävittämiskustannusten takia.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
