Kolarieläinten ruhojen siivoamiskulujen maksusta syntynyt kiista sakenee

Yksityishenkilö pyytää eduskunnan oikeusasiamiestä tutkimaan, onko poliisihallitus toiminut hyvän hallinnon ja laillisuusperiaatteiden mukaisesti lähettäessään Suomen riistakeskukselle edelleen jaettavaksi kirjeen suurriistavirka-avusta, joka ottaa kantaa kolarieläinten ruhojen kulujen maksatukseen. Poliisihallituksen kirjeen mukaan hävityskulut voidaan joissakin tapauksessa ohjata ruhojen omistajalle, joka on paikallinen riistanhoitoyhdistys.

Espoon riistanhoitoyhdistys on sanonut srva-sopimuksensa irti liikenteessä kuolleiden hirvieläinten ruhojen hävittämiskustannusten takia. Suuriksi nousevat hävittämis- tai hautaamiskustannukset närästävät riistanhoitoyhdistyksiä, jotka tekevät työtä vapaaehtoispohjalta.

Espoon kaupungin budjetista rahaa ruhojen hävittämiselle ei löytynyt. Poliisihallituksen kirjelmän mukaan perusteita sille, miksi poliisi maksaisi korvausta hirvieläinonnettomuuksiin liittyen ei myöskään ole.

Poliisihallitus toteaa kirjelmässään riistanhoitoyhdistyksille, että jos ruhoa ei hoideta nopeasti pois paikalta, ruhot voivat varsinkin kesäaikaan aiheuttaa ihmiselle terveysvaara ja -haittaa.

”Tällöin esimerkiksi kunnan eläinlääkäri voi määrätä ruhon haudattavaksi ja tästä koituvat kulut ohjautuvat mahdollisesti lopulta ruhon omistajalle – eli paikalliselle riistanhoitoyhdistykselle.”

Kolarihirvieläinten omistusoikeus riistanhoitoyhdistyksille tuli voimaan 1.3.2011 tehdyllä metsästyslain muutoksella.

Kantelun mukaan voimassa olevan metsästyslain 83b-pykälässä asiasta on säädetty seuraavaa: ”Jos kuolleena löydetty riistaeläin aiheuttaa haittaa, voi se, jolle haitta aiheutuu, haudata tai hävittää riistaeläimen omalla kustannuksellaan.”

Espoon lisäksi erityisesti Itä-Suomen poliisilaitoksen alueella on useita riistanhoitoyhdistyksiä irtisanonut poliisilaitoksen ja yhdistysten välisiä sopimuksia. Ruhojen hävittäminen on kuitenkin muualla maassa helpompaa kuin urbaanissa ympäristössä.