Poliisia avustavat metsästäjät väläyttävät lakkoa: Virkavalta huolissaan petolinjauksista ja suurriistavirka-avun vaarantumisesta
Karhunmetsästyksen lopettamisuutiset ovat kirvoittaneet osan SRVA-talkoita tekevistä väläyttämään jopa lakkoilua.
Poliisi tarvitsee kokeneiden ja koulutettujen metsästäjien erikoisosaamista esimerkiksi uhkaa ja vaaraa aiheuttavien suurpetojen karkottamisessa ja lopettamisessa. Kuvituskuva. Kuva: Lari Lievonen”Poliisihallitukseen ei ole tullut viestejä lakoista, mutta olen kuullut, että tällaista lakkovirittelyä on ilmassa. Poliisille tämä on hämmentävä tilanne, sillä poliisilla ei tässä karhunmetsästysasiassa ole ollut minkäänlaista roolia”, sanoo poliisihallituksen poliisitarkastaja Tuomo Korhonen.
”Yksi näkökulma asiaan on se, että karhujen metsästys lisää suurpetojen ihmisarkuutta. Jos metsästys loppuu, niin on oletettavaa, että esimerkiksi karhuja näkyy enemmän asutusten lähellä, eivätkä ne pelkää ihmistä. Tätä kautta esimerkiksi taajamakarhujen esiintyminen jollakin aikavälillä runsastuu. Tämä on tietysti yksi iso huolenaihe”, Korhonen toteaa.
SRVA-toiminnan merkitys tulee korostumaan jatkossa suurpetokonfliktien lisääntymisen myötä. Suurpetojen lisääntyessä myös kohtaamiset ihmisten ja kotieläinten kanssa lisääntyvät.
Poliisi tarvitsee kokeneiden ja koulutettujen metsästäjien erikoisosaamista esimerkiksi uhkaa ja vaaraa aiheuttavien suurpetojen karkottamisessa ja lopettamisessa. Tälle osaamiselle on jatkossa yhä enemmän tarvetta.
SRVA-toiminnassa mukana olevat metsästäjät, koiranohjaajat ja metsästysseurat toimivat vapaaehtoispohjalta, vaikka toiminta perustuukin poliisin ja riistanhoitoyhdistysten välisiin sopimuksiin sekä riistahallintolakiin.
”Jos SRVA-toiminta loppuisi jollakin alueella, tehtävät jäisivät poliisin vastuulle. Käytännössä poliisilla ei kuitenkaan ole resursseja tai edes osaamista esimerkiksi loukkaantuneiden hirvieläimien jäljestämiseen”, Korhonen sanoo.
Riistanhoitoyhdistysten tekemien SRVA-kirjausten perusteella hirven hirvitehtäviä oli vuonna 2022 yhteensä 1 508 kappaletta. Valkohäntäpeurakolareita oli 6 491 ja metsäkauriskolareita 5 613. SRVA-tapahtumista tehtiin yhteensä 15 364 kirjausta vuoden 2022 aikana.
Suurpedoista liikenneonnettomuuteen joutuu useimmiten ilves. Vuonna 2021 kirjattiin ilveksen osalta 30 SRVA-tapahtumaa. Susikolareita oli kymmenen, ahmakolareita neljä ja karhukolareita kolme. Lisäksi karhu kolaroi junan kanssa kaksi kertaa ja susi kerran. SRVA:n tekemien karkotusten kohteena on yleensä susi tai karhu. Kummallakin lajilla oli vuonna 2021 noin 30 karkotustapahtumaa.
”Ammattitaito tällaisten suurpetotilanteiden hoitoon häviää äkkiä, jos suurpetoja ei metsästetä. On ensiarvoisen tärkeää, että kun taajamassa liikkuu karhu tai liikkeellä on loukkaantunut karhu, paikalle pitää saada ammattitaitoista porukkaa, sillä loukkaantunut suurpeto on hengenvaarallinen”, Korhonen toteaa.
Itä-Suomen Poliisin rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen toteaa viestipalvelu X:ssä, että SRVA-toimintoa korvaavaa suorituskykyä kaikilla sen eri tehtävä-alueilla on mahdotonta korvata millään muulla toimijalla.
”Olisi todella ikävää, jos vuosien aikana kaikki yhteistoiminta ja kehittäminen valuisi hukkaan. SRVA-toiminta on brändi, jota kannattaa viimeiseen asti vaalia. En usko ostopalveluihin tai vastaaviin malleihin", Pohjolainen kirjoittaa.
SRVA-sopimuksien perusteella Riistanhoitoyhdistykset ylläpitävät alueellaan valmiutta huolehtia liikenneonnettomuudessa tai poliisin tehtäväannon perusteella muutoin loukkaantuneiden tai muusta syystä poistettavien eläinten jäljittämisestä, lopettamisesta ja asianmukaisesta talteenotosta.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
