Miksi haitallisen vieraslajin pyytämiselle on rajoituksia ja sen pyynnistä pitää maksaa?
Ravustuskausi Suomessa alkaa heinäkuun 21. päivänä ja päättyy lokakuun viimeisenä päivänä. Miksi täpläravulle on edelleen pyyntiaika ja sen pyytämisestä pitää maksaa? Tätä pohtii MT:n erätoimittaja kolumnissaan.
Miksi täpläravun pyyntiä rajoitetaan, kolumnissa kysytään? Kuva: Jaana KankaanpääEteläisen Suomen vesissä tavataan nykyisin lähes yksinomaan amerikkalaista alkuperää olevaa täplärapua, joka on koko Euroopan unionin alueella listattu haitalliseksi vieraslajiksi. Laji on haitallinen siksi, että täpläravut kantavat rapuruttoa ja levittävät sitä kotoperäisiin jokirapuihin.
Rapuruton riskin takia täplärapuja ei sen takia saa koskaan istuttaa tai siirtää toiseen veteen tai edes pyyntivedessä siirtää uudelle alueelle. Suomi kuitenkin neuvotteli EU:lta poikkeuksen, jonka ansiosta täpläravun pyynti, käyttö ja myynti ravinnoksi sallittiin entiseen tapaan.
Rapujen pyydystämiseen on määritelty ravustusaika ja valtion vesillä tarvitaan kalastonhoitomaksun lisäksi kahdeksan euron hintainen ravustuslupa. Samoin valtion maiden ulkopuolella osakaskunnat myyvät edelleen ravustuslupia, joiden hinta ja sallittu merkkimäärä vaihtelevat kohteen mukaan.
Täplärapua kohdellaan siis eri tavoin kuin vaikkapa muita haitallisia vieraslajeja, kuten supikoiraa tai villiminkkiä, joita saa pyydystää ympäri vuoden. Näiden lajien pyyntiin ei tarvita metsästyskorttia eikä niiden pyytämisestä tarvitse maksaa muualla kuin valtion mailla, jossa vieraslajit on edelleen pienpetoluvan alla.
Täpläravut eivät jostakin syystä ole samalla tavalla viivalla muiden haitallisten vieraslajien kanssa. Ehkä syy on se, että täplärapu oli vuonna 2024 kolmanneksi arvokkain sisävesien laji. Täpläravun arvo oli hieman alle miljoona euroa, ja se muodosti 99 prosenttia kaupallisesta rapusaaliista.
Jos täplärapu haluttaisiin vesistöistä poistaa, eikö mahdollisimman moni olisi hyvä saada pyyntiin mukaan, kuten esimerkiksi lupiinien ja supikoirien kanssa yritetään tehdä? Valtaisaa kiinnostusta rapujen pyynnin vapauttaminen tuskin aiheuttaisi. Sitä ei varmaankaan olisi mahdollista edes poistaa kokonaan, vaikka jokainen mökkiläinen heittäisi mertoja järveen.
Luonnonvarakeskus on kertonut, että sillä on käynnissä tutkimuksia tehopyynnin toimimisesta heikon täplärapukannan poistamiseksi on aloitettu. Näiden tulokset ovatkin varmasti mielenkiintoista luettavaa aikanaan.
Täplärapu
Täplärapu on Pohjois-Amerikasta vuonna 1967 Suomeen tuotu haitallinen vieraslaji.
Sen tunnistaa sileästä kuoresta ja saksien hangan vaaleasta laikusta, mutta varmin ero jokirapuun on kaulauurteen takaisen piikkirivin puuttuminen.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
