Hakkuisiin luvassa rajoituksia lintujen pesimäaikana – nämä asiat hakkuun tekijän tulee huomioida

Hallituksen esitys pesimäaikaisten hakkuiden rajoittamisesta ohjattiin perjantain täysistunnossa maa- ja metsätalousvaliokuntaan. Eduskunta äänestää metsälakiin ja luonnonsuojelulakiin tehtävistä muutoksista keskiviikkona 13.5.

Hallitus esittää lakeihin muutoksia, joilla voidaan turvata pesivät linnut.

Ennen puunkorjuuta metsän hakkaajan on arvioitava käsittelyalueen linnustoa saatavissa olevien tietojen perusteella. Arviointiin tulee hyödyntää luonnonsuojelun tietojärjestelmään tallennettuja tietoja lintujen pesäpaikoista.

Hakkaaja toteuttaa ennaltaehkäisevät toimenpiteet, joilla lintujen ja niiden pesien vahingoittuminen ehkäistään.

Sama on tehtävä myös muiden metsänhoitotoimenpiteiden yhteydessä.

Maa- ja metsätalousministeriö voi asetuksella antaa tarkempia säännöksiä linnuston arvioinnista ja ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä.

Olennaista ei ole tunnistaa kaikkia alueella pesiviä lintuja, vaan tavoitteena on havaita aktiivisessa käytössä olevat pesät ja estää niiden vahingoittuminen. Osaamisvaatimukset liittyvät kykyyn tunnistaa todennäköisiä pesäpuita ja maassa pesivien lintujen pesäpaikkoja.

Ehdotetun metsälain mukaan puunkorjuu kiellettäisiin runsaslintuisimmissa metsissä pesimäaikana. Rajoitus koskee reheviä lehtipuuvaltaisia metsiä sekä korpia ja rantametsiä pohjoisessa Suomessa 1.5.–31.7. ja muualla Suomessa 15.4.–15.7.

Reheviä metsiä ovat lehdot, lehtomaiset kankaat ja tuoreet kankaat sekä rehevyydeltään vastaavat turvekankaat. Lehtipuuvaltaisia metsiä ovat metsät, joissa lehtipuiden osuus on yli 50 prosenttia puuston runkopuun kokonaistilavuudesta. Vähimmäispinta-ala on 0,5 hehtaaria.

Vähimmäispinta-ala erottaa lehtipuuvaltaiset metsät sekametsistä, joissa lehtipuiden osuus voi paikoitellen olla suuri.

Lakimuutoksen tavoitteena on varmistaa, että pesivät linnut eivät kärsi hakkuista. Kuva: Johannes Wiehn

Metsiin, joissa puunkorjuu pesintäaikana on sallittua, tulee myös rajoituksia. Pesintäaikaisissa hakkuissa hakkuun tekijä on velvoitettu säästämään kaikki edellisen puusukupolven isot haavat, kolopuut ja pystylahopuut pesintäaikana riippumatta siitä, havaitaanko niissä lintujen pesiä.

Maassa olevien pesien vahingoittamiskielto koskee kaikkia metsiä, jos pesintä on käynnissä. Kielto on voimassa ilman aikarajoitusta ja sitä sovelletaan myös muuhun metsänkäsittelyyn, kuten maanmuokkaukseen, taimikonhoitoon, metsäteiden rakentamiseen ja ojien kunnostukseen.

Metsien hoitaminen ja käyttäminen on kiellettyä harvalukuisten petolintujen pesien läheisyydessä, jos siitä voi aiheutua haittaa, joka johtaa pesinnän keskeytymiseen. Maa- ja metsätalousministeriö ohjeistaa, mitä kyseiset petolinnut ovat, miten pitkiä etäisyyksiä on noudatettava ja mihin aikaan kielto on voimassa.

Tapio oy laatii ohjeet lintujen pesien havaitsemisesta ja linnuston huomioon ottamisesta.

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian keväällä 2026, keskellä laissa määriteltyä lintujen pesimäaikaa.

Vanhat haavat ovat otollisia pesäpuita, joten ne tulee säästää pesimäaikana tehtävissä hakkuissa. Kuva: Kari Salonen

Lakimuutoksen taustalla on EU:n tuomioistuimen ratkaisu niin sanotussa Voore Mets -asiassa. Virossa tehtiin lintujen pesimäaikana hakkuita, jotka Viron ympäristövirasto keskeytti toukokuussa 2021. Viraston mukaan oli olemassa riski siitä, että hakkuissa tuhotaan tai vahingoitetaan pesiä.

Kiista hakkuiden keskeyttämisestä etene Viron korkeimpaan oikeuteen ja sen jälkeen tapaukseen pyydettiin ennakkoratkaisua EU:n tuomioistuimelta.

Tuomioistuimen ratkaisun mukaan lintudirektiivin kiellot eivät liity ainoastaan toimintaan, jonka tavoitteena on lintujen vahingoittaminen tai tappaminen. Kiellot koskevat myös tilanteita, joissa hyväksytään mahdollisuus, että lintuja tai niiden pesiä voidaan vahingoittaa.

Aiemmin Suomessa tulkittiin, että lintudirektiivin 5 artikla kielsi luonnonvaraisten lintujen tahallisen tappamisen tai pyydystämisen, pesien ja munien tuhoamisen tai vahingoittamisen sekä häirinnän erityisesti lisääntymis- ja jälkeläisten kasvatusaikana, jos häirintä vaikuttaa merkittävästi lintudirektiivin tavoitteisiin.

Voore Mets -tapaukseen asti oli arvioitu, että maa- ja metsätalouden harjoittamisen tarkoituksena ei ole rauhoitettujen lajien häirintä tai tappaminen.

Tuomioistuimen ratkaisun seurauksena Suomessa päädyttiin tarkastamaan lainsäädäntöä, sillä metsäalan toimijoille on ollut epäselvää, miten täsmennetty tulkinta vaikuttaa metsänkäsittelyyn ja puunkorjuuseen lintujen pesimäaikana.