
Luonnonvarakeskus kertoo tiedotteessaan, että Suomen ahmakanta on rauhoittamisen ansiosta runsastunut noin kymmenkertaiseksi vuosijaksolla 1989–2023.
Tuoreimman arvion mukaan kanta on pienentynyt noin seitsemän prosenttia vuoteen 2023 verrattuna. Yksilömäärän pieneneminen näkyy selvimmin poronhoitoalueen aineistossa. Poronhoitoalueen yksilömäärä helmikuussa 2024 oli 95–190 ahmaa ja muun Suomen alueella 228–330 ahmaa.
Kolmen pohjoisimman kunnan alueella ahmojen aiheuttamien vahinkojen yhteenlaskettu määrä oli korkeimmillaan vuonna 2020, jolloin vahinkotapauksia oli 2 577.
Viimeisen vuoden aikana vahinkojen määrä on jälleen kääntynyt nousuun. Lokakuun loppuun mennessä vahinkoja oli tapahtunut Luonnonvarakeskuksen mukaan 1 638 , kun vuonna 2023 vahinkoja oli 1 284. Vahinkojen määrissä tapahtuvaan vuosivaihteluun vaikuttavat Luonnonvarakeskuksen mukaan lumiolot.
Kanta-arvio pohjautuu riistakolmiolaskentoihin ja kolmen pohjoisimman kunnan (Enontekiö, Inari, Utsjoki) osalta Metsähallituksen koordinoimiin ja yhdessä paliskuntien kanssa suorittamiin aluelaskentoihin vuosina 2020–2023. Riistakolmioita lasketaan vuosittain 15.1.–15.3. aikavälillä. Pennut syntyvät tavallisesti helmikuussa ja ovat laskenta-aikaan vielä pesässä, joten pennut eivät mukana ole kanta-arviossa.
Pohjois-Lapin ahmat kuuluvat skandinaaviseen kantaan ja muualla Suomessa tavattavat yksilöt ovat pääosin samaa populaatiota Luoteis-Venäjän ahmakannan kanssa. Pohjois-Lapin ahmat liikkuvat myös Norjan ja Ruotsin puolella.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
