Tästä syystä villisika on hyödyllinen hoidetuille metsille − ”Villisiat ovat todellisia ekosysteemi-insinöörejä”
Ruotsalaistutkimus toi tietoa villisikojen vaikutuksesta metsämaisemaan. Toisin kuin pelloilla, metsissä villisian tonkimisesta saattaa olla hyötyä.Tilaajalle
Villisikojen tonkimaa metsänpohjaa. Kuva: Eija VallinheimoVillisiat aiheuttavat ongelmia viljelijöille niiden tonkiessa peltoja. Ruotsalaisen maatalousyliopiston SLU:n tutkija Evelina Augustssonin väitöskirjan mukaan villisikojen käytös saattaa olla hyödyllistä etenkin hoidetuille metsille.
Hoidetussa metsässä villisikojen tonkiminen antaa aikaisempaa useammille kasveille mahdollisuuden vakiinnuttaa asemansa ja edistää siten metsä biologista monimuotoisuutta.
Niissä metsissä, jotka koostuvat samanikäisistä ja samaa lajia olevista puista, puuttuu usein monia metsässä normaalisti viihtyviä kasveja. Silloin metsät eivät myöskään suosi monia eläinlajeja.
”Villisikojen voi sanoa olevan ekosysteemi-insinöörejä. Kääntämällä maaperän ylösalaisin ne antavat monille kasveille, joilla ei muuten olisi mahdollisuutta vakiinnuttaa itseään, mahdollisuuden juurtua. Tämä johtaa moniin positiivisiin biologisiin vaikutuksiin metsissä, joiden suojeluarvot ovat yleensä alhaiset”, Augustsson sanoo.
Evelina Augustsson on inventoinut kasveja villisikojen suosimilla paikoilla tutkiakseen, miten villisiat vaikuttavat ympäristöönsä.
”Villisikojen tonkiminen lisäsi luonnon monimuotoisuutta lisäämällä muun muassa putkilokasveja sekä sellaisia yksivuotisia lajeja, joiden siemenet voivat olla maassa pitkään odottamassa oikeaa hetkeä”, Evelina Augustsson sanoo.
”Onkin aivan selvää, että villisika voi olla voimavara ekologisesta näkökulmasta. Sioilla on myönteisiä vaikutuksia kasvistoon, mikä voi olla erityisen tärkeää hoidetuissa metsämaisemassa”, Augustsson kiteyttää.
"Onkin aivan selvää, että villisika voi olla voimavara ekologisesta näkökulmasta.” Evelina Augustsson
Evelina Augustssonin väitöstutkimuksen mukaan on kyseenalaista, vähentääkö villisikojen ruokinta niiden aiheuttamia maatalousvahinkoja alueella.
Hän huomauttaa kuitenkin, että tuloksia tulee käyttää varoen.
”Tutkimukseni ei antanut tukea sille, että ruokinta toimii, mutta tilanne voi olla erilainen muissa paikoissa”, Evelina Augustsson sanoo.
Augustsson on tutkinut samalla myös metsäkauriin ja villisian vuorovaikutusta niiden kohdatessa ruokintapaikoilla. Tutkimuksessa kauriit välttelivät ruokintapaikkoja niinä aikoina, jolloin alueella oli paljon villisikoja. Kauriit valitsivat mieluummin niitä ruokintapaikkoja, joissa villisiat eivät vierailleet aktiivisesti. Hän kuitenkin muistuttaa, että ruokintapaikat synnyttävät keinotekoisen tilanteen, joten tuloksia ei voi yleistää.
Vildsvin gör nytta i brukade skogar: Ökar mångfalden av växter
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
