
Suomen luonnonarvomarkkinat ovat edelleen varhaisessa kehitysvaiheessa.
”Luonnonarvomarkkinoiden kehitys on Suomessa edennyt varsinkin lainsäädännön osalta, mutta laajamittainen kasvu vaatii kysynnän sekä tarjonnan vahvistumista ja erityisesti myönteisiä kokemuksia markkinoille osallistumisesta”, sanoo vanhempi metsäekonomisti Jani Laturi Pellervon taloustutkimuksesta PTT:n puheenvuoro -julkaisussa.
Luonnonarvomarkkinoiden ytimessä on ajatus, että luonnon tuottamilla ekosysteemipalveluilla, mukaan lukien luonnon monimuotoisuudella, on taloudellinen arvo. Sen keskeinen yksikkö tällä hetkellä Suomessa on luonnonarvohehtaari.
Yksiköillä voidaan käydä kauppaa esimerkiksi maanomistajien ja yritysten kesken.
”Laajamittainen kasvu vaatii kysynnän sekä tarjonnan vahvistumista ja erityisesti myönteisiä kokemuksia markkinoille osallistumisesta.”
Luonnonarvomarkkinoiden kehitystä Suomessa rajoittaa tällä hetkellä erityisesti vähäinen kysyntä.
Yritysten halukkuutta osallistua markkinoille heikentävät erityisesti epävarmuus hyödyistä sekä pelko viherpesusyytöksistä, PTT:n puheenvuoro -julkaisussa todetaan.
Myös kohteiden tarjonta on vielä vähäistä, koska maanomistajilta puuttuu osaamista ja kokemusta luonnonarvokaupasta.
Luonnonarvoyksiköihin perustuvia kauppoja on tähän mennessä toteutettu vain muutamia.
PTT esittää, että luonnonarvomarkkinoita voitaisiin vauhdittaa pilotoinnilla. Siinä korostuvat avoin tiedonvaihto, epäonnistumisten hyväksyminen, selkeät pelisäännöt sekä yritysten ja sidosryhmien sitoutuminen pitkän aikavälin tavoitteisiin.
”Tämä vähentää osallistumiseen liittyvää epävarmuutta. Samalla voidaan kehittää ja yhdenmukaistaa toimintamalleja ja lisätä kohteiden tarjontaa”, sanoo tutkimusjohtaja Paula Horne.
”Erityisen tärkeää on, että brändi ja viestintä pohjautuvat uskottavaan, esimerkiksi viranomaisvarmennettuun järjestelmään.”
Markkinoille tarvitaan yhtenäistä ja johdonmukaista viestintää, joka tekisi luonnonarvokaupasta helpommin ymmärrettävän ja lisäisi luottamusta sen toimintaan. Myös selkeä brändi vahvistaisi markkinoiden hyväksyttävyyttä sekä vähentäisi viherpesun riskiä.
”Erityisen tärkeää on, että brändi ja viestintä pohjautuvat uskottavaan, esimerkiksi viranomaisvarmennettuun järjestelmään”, sanoo ekonomistiharjoittelija Emma Bräysy .
Julkinen sektori voi tukea markkinoiden kehitystä muun muassa viestimällä luonnontilan parantamisen hyödyistä ja hankkimalla palveluja luonnonarvomarkkinoilta varsinkin alkuvaiheessa.
PTT:n puheenvuoron rahoittaja on Keskitien säätiö. Julkaisu on luettavissa kokonaan täältä.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
