Ympäristöministeri ei usko, että luonnonarvokauppa vähentää teollisuuden puunsaantia – näin valtio vauhdittaa luontokauppaa
Valtio vauhdittaa luonnonarvokauppaa tekemällä siitä entistä helpompaa ja virallisempaa. Jatkossa luontoteot perustuvat viranomaispäätökseen ja päätyvät julkiseen rekisteriin.Tilaajalle
Sari Multala luottaa, että yksityiset luontoteot lisääntyvät, kun luonnonarvokauppaan saadaan pelisäännöt. Suomi on asiassa EU:n edelläkävijä. Kuva: Jaana KankaanpääHallitus esittää luonnonsuojelulakiin muutoksia, joka tekee yritysten luontoteoista varmennettuja ja vertailukelpoisia.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) on varma, että uskottavuuden paraneminen vauhdittaa vapaaehtoista luonnonarvokauppaa. Aiemmin pelkona on ollut, että ponnistelut luonnon hyväksi tulkitaan viherpesuksi.
Minkäänlaista uutta sääntelyä tai velvoitteita lakimuutos ei tuo tullessaan.
Multala ei usko, että luonnonarvomarkkinat uhkaavat teollisuuden puunsaantia. Hän on varma, että luonnonarvokauppaan päätyy ennen kaikkea kohteita, jotka ovat jo metsätalouskäytön ulkopuolella.
PTT:n taannoisessa selvityksessä ilmeni, että Suomessa on metsämaata hiljaisen eli epävirallisen ja korvauksettoman suojellun piirissä yli miljoona hehtaaria. Luonnonarvokauppaa käydään todennäköisesti niillä kohteilla. Niitä hoitamalla ja rekisteröimällä kohteet Suomi saa täytettyä EU:n ennallistamis- ja suojelutavoitteita.
Luontovastuun kantaminen ja osoittaminen helpottuu.
Aiemmin luonnonsuojelulakiin on ollut kirjattuna vain ekologinen kompensaatio, jolla yritykset ja muut yksityiset tahot hyvittävät aiheuttamiaan luontohaittoja. Lakimuutoksen myötä yritykset voivat tehdä myös luontotekoja, jotka ne voivat kirjata vastuullisuusraportteihinsa. Siten luontovastuun kantaminen ja osoittaminen helpottuu.
Luontotekojen vaikuttavuutta mitataan luonnonarvohehtaareilla. Yksikkö on laajan tutkija- ja asiantuntijajoukon kehittämä. Multalan mukaan Suomi on EU:ssa selkeä luonnonarvokaupan edelläkävijä.
Viralliseen rekisteriin päästäkseen luontoteot hyväksytetään lupa- ja valvontavirastossa.
Valtio ei puutu siihen, millaisilla markkinapaikoilla luonnonarvokauppaa käydään. Yksi jo toiminnassa oleva palvelu on MTK:n ylläpitämä Luontoarvot.fi.
Käytännössä hinnat ja luonnonhoitotoimien järjestäminen jäävät myyjän ja ostajan neuvoteltaviksi. Kolmas osapuoli sopimuksissa voi olla työn tekevä urakoitsija.
Luonnonarvokaupassa usein tehdään ympäristön tilaa ja monimuotoisuutta parantavia hoitotoimia. Sellaisia ovat esimerkiksi suo-ojien tukkiminen ja lehtojen sekä perinnemaisemien hoito.
Viralliseen rekisteriin päästäkseen luontoteot hyväksytetään lupa- ja valvontavirastossa.
Viherperun riskin minimoimiseksi vastuullisuusraportoinnin piirissä oleville suuryrityksille tulee velvoite todistaa, että yritys pyrkii ensisijaisesti välttämään luonnon tuhoamista. Vain siten yritys voi saada rekisteröityä luontotekoja nimiinsä.
Kompensoinnissa puhutaan lieventämishierarkiasta eli luontohaitta hyvitetään vasta sitten, jos sen aiheuttamista ei pystytä mitenkään välttämään.
Laki mahdollistaa, että alue otetaan myöhemmin muuhun käyttöön, jos erittäin tärkeä yleinen etu sitä vaatii.
Maanomistajille ja urakoitsijoille luonnonarvokauppa avaa uusia ansaintamahdollisuuksia. Toteutetut luontoarvot suojellaan pysyvästi, joskin maanomistus voi säilyä myyjällä, jos niin sovitaan.
On selvää, ettei esimerkiksi lehtojen hoitoa tai perinnemaiseman laidunnusta voida edellyttää jatkettavan vielä tuhannen vuoden kuluttua hinnalla millä hyvänsä. Kohtuullinen aikajänne voisi olla 25 vuotta, kuten ekologisen kompensaation ohjeissa. Luonnonhoitotoimien jatkuvuudesta sopiminen on ostajan ja myyjän välinen asia.
Sama pätee kauppahintaan ja siihen, maksetaanko korvaus kerralla vai osissa.
Laki mahdollistaa, että alue otetaan myöhemmin muuhun käyttöön, jos erittäin tärkeä yleinen etu sitä vaatii. Siinä tapauksessa hävitettävät luonnonarvot on kompensoitava jollain muulla alueella.
Vaikutusarviota luonnonarvokaupasta ei ole vielä luvassa.
Metsänhoitoyhdistyksillä pitäisi olla valmius neuvoa luonnonarvokaupassa. MTK on kouluttanut neuvojia siihen. Käytettävissä on myös valmiita sopimusmalleja.
Valtio on innokas edistämään yksityistä luonnonarvokauppaa, koska verovarat eivät riitä suojelu- ja ennallistamisohjelmista huolimatta luontokadon pysäyttämiseen. Jotta Suomi saavuttaisi EU:n ennallistamis- ja suojeluvelvoitteet, tarvitaan yksityisten rahoittamia luontotekoja.
Pian julkaistaan kansallinen luonnonarvomarkkinoiden tiekartta, jossa linjataan tavoitteet ja keinot niihin pääsemiseksi vuoteen 2035 asti. Vaikutusarviota luonnonarvokaupasta ei ole vielä luvassa, eikä myöskään arviota, minkä verran luonnonarvokaupassa voisi liikkua rahaa ja pinta-alaa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
