• Näin suuren osuuden Suomen metsäalasta omistajat ovat suojelleet epävirallisesti

    Niin sanotun hiljaisen suojelun piirissä on yli miljoona hehtaaria metsää.
    Moni voi haluta rauhoittaa vaikkapa rantamaisemansa metsätaloudelta. Kuvituskuva.
    Moni voi haluta rauhoittaa vaikkapa rantamaisemansa metsätaloudelta. Kuvituskuva. Kuva: Tuomo Kesäläinen
    Metsä|Metsänhoito
    21.1.202609:55
    Jukka Hämäläinen

    Yksityiset metsänomistajat jättävät Suomessa laajojakin metsäalueita omaehtoisesti metsätaloudellisen käsittelyn ulkopuolelle tai käsittelevät niitä vain hyvin pienimuotoisesti. Pellervon taloustutkimus PTT:n tuoreen tutkimuksen mukaan niin sanottu hiljainen suojelu kattaa arviolta 1,1 miljoonaa hehtaaria metsätalousmaata eli noin viisi prosenttia metsämaan pinta-alasta.

    Kyseessä on ensimmäinen valtakunnallinen arvio ilmiön laajuudesta. Hiljaisella suojelulla tarkoitetaan tässä yhteydessä metsänomistajien omaehtoisia ja korvauksettomia suojelupäätöksiä.

    Tutkimus perustuu keväällä 2025 toteutettuun kyselyyn, johon vastasi 853 metsänomistajaa.

    ”Hiljaisen suojelun taustalla vaikuttaa joukko erilaisia motiiveja, kuten luontoarvot, taloudelliset tekijät, maisema- ja virkistysarvot sekä perhe- ja omistukseen liittyvät syyt”, kuvailee metsäekonomisti Marjo Maidell tiedotteessa.

    ”Hiljainen suojelu on tyypillinen, kiinteä osa suomalaista metsänomistamista”.

    Helena Herttuainen

    Hiljaista suojelua toteutti 43 prosenttia kyselyyn vastanneista metsänomistajista, ja sen osuus oli keskimäärin 8,3 prosenttia kaikkien vastaajien ilmoittamasta metsätalousmaan pinta-alasta.

    Valtaosa, noin 70 prosenttia, hiljaisen suojelun alasta käsitellään ainoastaan hyvin pienimuotoisesti. Loppuosa, noin 30 prosenttia, hiljaisen suojelun kokonaisuudesta muodostuu alueista, jotka on kokonaan rajattu metsätalouden ulkopuolelle.

    Tärkeimmäksi hiljaisen suojelun perusteeksi nousivat luonto- ja maisema-arvot. Myös alueen alhainen metsätaloudellinen arvo tai vaikeakulkuisuus sekä metsä taloudellisena turvana tai päätösten siirtäminen seuraavalle omistajalle ovat motiiveja hiljaiselle suojelulle.

    Pienten tilojen omistajilla hiljaisen suojelun osuus omistetuista kokonaishehtaareista oli selvästi suurempi kuin suurempien tilojen omistajien keskuudessa.

    ”Metsänomistajat kantavat jo erittäin merkittävää vastuuta monimuotoisuuden ja ilmastotavoitteiden edistämisestä omalla kustannuksellaan.”

    Marko Mäki-Hakola

    Metsäteollisuus ry:n luontopolitiikan päällikkö Helena Herttuainen pitää hiljaista suojelua tyypillisenä, kiinteänä osana suomalaista metsänomistamista.

    ”Syyt ovat hyvin ymmärrettäviä. Tutkimuksessa nousee mielenkiintoisesti esiin, että syyt ovat osin taloudellisia: varautumista pahan päivän varalla ja taloudellisen turvan jättämistä seuraaville sukupolville.”

    MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola tähdentää, ettei hiljaisessa suojelussa puhuta marginaalisesta ilmiöstä. Tutkimuksen mukaan hiljainen suojelu vastaa pinta-alaltaan lähes neljännestä virallisesti suojellusta alasta.

    ”Metsänomistajat kantavat jo erittäin merkittävää vastuuta monimuotoisuuden ja ilmastotavoitteiden edistämisestä omalla kustannuksellaan. Tämä on muistettava päätöksenteossa.”

    ”Valitettavan usein kärjistetään, että metsänomistajat ovat joko metsätalouden harjoittajia tai suojelijoita. Metsänomistajat liikkuvat sujuvasti ääripäiden välillä.”

    Mäki-Hakolan mukaan metsänomistajat eivät tutkimuksen perusteella tarvitse lisää ulkopuolelta tulevia säädöksiä hakkuiden rajoittamiseksi.

    Ympäristöpolitiikan kannalta hiljainen suojelu täydentää lakisääteistä ja sopimuksiin perustuvaa suojelua sekä edistää ilmastopolitiikan tavoitteita.

    Entä miksi hiljaisen suojelun toteuttajat eivät ryhdy sopimuspohjaiseen suojeluun? Päätäntävallan säilyttämisen itsellä mainitsi keskeisimmäksi esteeksi kaksi kolmesta vastaajasta.

    Hiljaisen suojelun ongelma on, etteivät sen vaikutukset tilastoidu, millä on vaikutusta ympäristöpolitiikkaan. Sen tuloksia ei voida hyödyntää valtakunnallisissa tavoitteissa.

    ”Metsien käyttöä koskeva kokonaiskuva jää vajavaiseksi, jos huomio kohdistuu vain virallisiin suojelupäätöksiin ja sopimuksiin”, toteaa vanhempi metsäekonomisti Jani Laturi.

    Tutkimuksen rahoitti Suomen Metsäsäätiö, ja sen toteutukseen osallistui Maanomistajain liitto.

    21.1.2026 kello 12.45 juttua päivitetty tiedotustilaisuuden pohjalta.

    Lisää aiheesta
    • Yksittäisiä metsiköitä säästyy virkistys- tai monimuotoisuussyistä sekä hankalien metsätieyhteyksien tai puunkorjuumahdollisuuksien vuoksi.

      Monimuotoisuus | Osa talousmetsistä jää vuosikymmeniksi käsittelyn ulkopuolelle ‒ millainen merkitys sillä on metsien monimuotoisuudelle?

      Tilaajalle
    • ”Kuusi on lehtojen surma. Valopuut taantuvat, kun kuusi pääsee päälle”, sanoo ylitarkastaja Jyri Pääkkönen (vas.) metsää suojelleelle Mikko Loposelle.

      Metsä | Veljekset suojelivat metsänsä isän muistolle – suojelukorvauskin osoittautui ruhtinaalliseksi

      Tilaajalle
    • Piurukkanevan eteläosassa sijaitseva Piurukkajärvi on paikallisten suosima pilkki- ja virkistyskohde.

      Ympäristö | Luonnonperintösäätiön viidestuhannes hehtaari löytyi Oulaisista – paikallinen suku myi harvinaisen suuren palstan

    • Metsiin voi ilmestyä suojelumääräys kaavoituksen yhteydessä.

      Politiikka | Harmaa suojelu rapauttaa oikeusvaltiota – siitä on viimein aika päästä eroon

    • Lähellä mutta tavoittamattomissa. Viitasaarelainen metsänomistaja Aapeli Piesala ei voi tehdä haluamiaan hakkuita takana näkyvässä Eteissaaressa, joka on lipunut niin sanotun harmaan suojelun piiriin.

      Metsänhoito | Kaavoitus estää metsänomistajan hakkuut Viitasaarella: ”Tulisi edes päätös, josta voisi valittaa”

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    hiljainen suojelu
    luonnonsuojelu
    Metsänhoito ja metsätalous
    Metsäomaisuus
    Hiilinielu
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Stihl MSA 600 on suunniteltu ammattimaiseen järeiden runkojen katkontaan. Pisin terävarustuskin on peräti 36”.

    Koneviesti | Stihliltä kaksi uutuutta: Voimakas kaksiakkuinen akkusaha ja entistä tehokkaampi yläkahvainen puunhoitosaha

  • Pienmetsäkoneiksi luokiteltavilla koneilla harvennushakkuita voidaan suorittaa jopa ajourattomalla menetelmällä.

    Koneviesti | Pienmetsäkoneilla urakoiville oma verkkosivusto – yrittäjät voivat ilmoittaa toiminnastaan sivustolle keskitetysti

  • Stihlin uusi MSA 260 C-O -akkuketjusaha on suunnattu ammattimaiseen metsätyökäyttöön.

    Koneviesti | Uudessa Stihl MSA 260 C-O -akkuketjusahassa on vaihdettava ketjupyörä – myös kahvalämmitteinen versio saatavilla