Puukauppa vai marjastus? Metsänomistajan päätös ei ole enää yksioikoinen

Osa metsänomistajista hakee metsästä rajua tuottoa, osa ei halua katkaista risuakaan. Monitavoitteisuus näkyy entistä selvemmin myös metsänomistajien edunvalvonnassa.

Kyselyjen perusteella suurin osa metsänomistajista on monitavoitteisia. He siis tekevät puukauppoja ja hoitavat metsiään, mutta samalla he arvostavat metsiensä virkistysarvoja ja voivat suojella tärkeinä pitämiään metsäkuvioita.

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola liittää monitavoitteisuuden ylisukupolviseen metsänomistukseen.

”Metsiä voidaan hoitaa suositusten mukaisesti. Samalla niiden käsittelyssä otetaan huomioon myös marjastus, eränkäynti ja maisema-arvot”, toteaa Tiirola.

Metsänomistajat ovat suojelleet hiljaisesti yli miljoona hehtaaria metsää. Kuva: Jarmo Palokallio

PTT:n selvityksen mukaan metsänomistajat ovat suojelleet hiljaisesti yli miljoona hehtaaria metsää. Valtaosa tästä alasta on pienimuotoisesti käsiteltyä metsää, mutta mukaan mahtuu myös täysin metsätalouden ulkopuolelle jätettyjä kohteita.

Usein metsänomistaja vaalii hiljaisella suojelulla metsän erityisiä luonto-, maisema- ja virkistysarvoja. Toisaalta kyse saattaa olla myös metsäkuvioiden heikko saavutettavuus tai vähäinen metsätaloudellinen tuotto.

Joskus metsän talouskäytön rajoittamisessa on kyse sukupolvenvaihdokseen varautumisesta.

Aiemmin metsätalous oli hyvin suoraviivaista. Tiukimmillaan metsänomistajille annettiin vaihtoehdoksi avohakkuu, auraus ja männynviljely.

Nykyisen metsälain ja neuvonnan lähtökohtana on, että metsänomistaja päättää, mitä hänen metsässään tehdään. Suoranaisen metsän hävittämisen ja uudistamatta jättämisen metsälaki edelleen kieltää.

Muutos näkyy myös metsänomistajien edunvalvonnassa. Yksi sen tavoitteista on varmistaa, että metsien suojelu ja luonnonarvojen vaaliminenkin tarjoaa metsänomistajille ansaintamahdollisuuksia.

Niiden osalta Tiirola nostaa esiin metsien vapaaehtoiseen suojeluun tähtäävän Metso-ohjelman, jota MTK on tukenut vahvasti. Se tarjoaa metsänomistajille korvauksen suojelusta.

Vaikka metsien suojeluun on tarjolla rahaa, se ei kaikille kelpaa. PTT selittää hiljaisen suojelun suosiota sillä, että metsänomistajat haluavat pitää metsiä koskevat päätökset omissa käsissään.

Se on tärkeää kahdelle kolmesta metsänomistajasta.

Metsänomistajien edunvalvonta huolehtii erilaisista ansaintamahdollisuuksista. Kuva: Timo Heikkala

MTK:n kevään Metsätutka-kyselyn perusteella metsän suojeluarvoja vaali selvä enemmistö eli noin kaksi metsänomistajaa kolmesta. Joka viides metsänomistaja nosti ne tärkeimmäksi arvoksi metsien käsittelyssä.

Suojelumyönteisimpiä metsänomistajia olivat eläkeläiset ja pienten metsätilojen omistajat. Monet heistä eivät myyneet puuta ollenkaan tai tekivät niin hyvin harvoin.

Asuinpaikan perusteella suojelumyönteisimmät metsänomistajat löytyivät kaupungeista. He myös olivat muita harvemmin metsänhoitoyhdistysten jäseniä.

Metsänomistajien laajaan kirjoon kuuluu, että osa metsänomistajista viittaa kintaalla metsien suojeluarvoille. Koko otoksesta niin teki joka kolmas metsänomistaja.

Vähiten suojeluarvot kiinnostivat säännöllisesti puukauppaa käyviä suurten metsäntilojen omistajia. Aktiiviviljelijöistä lähes puolet ilmoitti, ettei metsien suojeluarvoilla ole heille juurikaan merkitystä.

Metsäyhtiöittäin katsottuna suojeluarvoilla oli vähiten merkitystä Metsä Groupille puuta myyvillä metsänomistajilla.

Metsien virkistysarvojen osalta huojunta oli vähäisempää, kuin suojeluarvoissa. Niitä arvosti peräti 84 prosenttia metsänomistajista vähintään jossakin määrin.

Eniten metsien virkistysmahdollisuuksia, marjojen poimintaa ja eräjuttuja arvostivat eläkeläiset. Peräti 90 prosenttia heistä piti niitä tärkeinä.

Täysin merkityksettömiä metsän virkistysarvot olivat vain muutamalle metsänomistajalle sadasta.

Tulevaisuudessa myös luonnonarvo- ja virkistysarvokauppa voivat tuoda tuloja metsänomistajille. Se saattaa sopia tiukkaa suojelua vieroksuville metsänomistajille.

”Virkistysarvokaupassa esimerkiksi kesämökin omistaja voi halutessaan maksaa metsänomistajalle lähimetsänsä säästämisestä. Käytännössä näin ei ole juuri tehty”, toteaa Tiirola.

Muutoksen tuulet ovat muokanneet myös metsänhoitoyhdistysten toimintaa. Sen lähtökohdaksi on nostettu entistä selvemmin metsänomistajan toiveet ja tarpeet.

Siihen liittyen metsänhoitoyhdistykset ovat parhaillaan uudistamassa puukaupan kilpailutukseen liittyvää palveluaan. Uudistus virittää puukaupan alusta lähtien metsänomistajan toiveiden mukaiseksi.

”Metsänomistaja voi esimerkiksi haluta talvikorjuun ja tavallista pienemmän korjuukaluston harvennukselle, minkä ostajat voivat ottaa huomioon tarjoushinnoissa”, selittää Tiirola.

MTK:n kevään Metsätutkaan vastasi 504 metsänomistajaa. Sen toteutti Kantar Agri. Kyselyn virhemarginaali on noin 4 prosenttiyksikköä.