Ympäristöministeri toivoo luonnonarvokaupan leviävän Suomesta maailmalle – arjesta tutut yritykset ryhtyvät yhdessä torjumaan luontokatoa

Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) uskoo, että Suomessa kehitettävä luonnonarvokaupan malli voi levitä paitsi Eurooppaan, myös laajemmin maailmalle.

Multala nosti mahdollisuuden esiin torstaina luontokadon torjuntaan vihkiytyneen yritysverkoston julkistamistilaisuudessa Helsingissä.

Ympäristöministeri näkee, että yrityksillä on keskeinen rooli luontokadon torjunnassa, sillä liiketoiminnan vaikutusketjut ulottuvat usein myös kauas Suomen rajojen ulkopuolelle.

Yritykset ovat myös nopeampia ja innovatiivisempia toimijoita kuin valtio.

Multala kannustaa yhä useampia yrityksiä tekemään luontotiekarttoja.

”Ne tekevät luontotyöstä konkreettista ja auttavat päättäjiä ymmärtämään, mikä kaikki on mahdollista.”

Multalan mukaan päättäjien velvollisuus on luoda yrityksille mahdollisimman ennakoitava ja luotettava toimintaympäristö, jotta pitkäjänteisiin luontoratkaisuihin uskalletaan investoida.

Valtio ja kunnat ovat osaltaan mukana vauhdittamassa luonnonarvokauppaa, joka ohjaa yksityistä rahaa soiden ja joutomaiden ennallistamiseen, suojeluun ja luonnonhoitoon. Samalla syntyy työtä ja tulovirtoja eri puolille Suomea.

Hankkeita on jo käynnissä monin paikoin. Multalan mukaan niihin voidaan alkuvaiheessa ammentaa myös EU-rahaa.

Luonnonsuojelulakiin ollaan tekemässä muutosta, jolla luonnonarvokaupasta saadaan tieteeseen perustuvaa, mitattavaa ja vertailukelpoista. Luotettavuus ja riskienhallinta ovat edellytyksenä sille, että yritykset lähtevät rahoittamaan luontotöitä hyvittääkseen aiheuttamiaan ympäristöhaittoja.

Pohdinnassa ovat myös verokannustimet luonnonarvokaupan siivittämiseksi.

Kourallinen isoja ja perinteikkäitä yrityksiä on perustanut yritysverkoston, joka pureutuu luontokadon torjuntaan. Mukana ovat S-ryhmä, Fiskars Group, Lassila & Tikanoja, Lindström, Paulig, St1 Nordic ja One Planet.

Nature Business Networkin (NBN) jäsenet näkevät, että luonto ja sen tarjoamat palvelut, kuten pölytys ja puhdas vesi, ovat kaiken liiketoiminnan edellytys.

Valtion suojeluohjelmat eivät riitä turvaamaan ekosysteemien toimintaa, vaan katse on käännettävä luonnonvarojen kulutukseen. Niitä on käytettävä viisaasti ja säästäväisesti kiertotalouden periaattein.

”EU:n 30 prosentin suojelutavoite ei riitä. Tarvitsemme myös huolellisia toimia loppujen 70 prosentin maa- ja vesialueiden osalta”, NBN-verkoston puheenjohtaja, S-ryhmän vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa tiivistää ydinkysymyksen.

Verkosto kaipaa uudenlaista luontolakia, joka tarjoaa työkalut ja raamit yritysten luontotyölle.

Yritykset haluaisivat myös tiukempaa poliittista sääntelyä, jossa haittojen aiheuttajat pistetään maksamaan. Perälauta-tyyppisestä sääntelystä huolimatta pääpaino pysyy vapaaehtoisuudessa.

Luontoratkaisuja toivotaan edistettävän myös kannustimilla.

Yritysverkostossa luotetaan, että luonnosta huolehtiminen tuo kilpailuetua ja varmistaa liiketoiminnan jatkuvuuden.