Kouluissa puhutaan metsästyksestä vaihtelevasti – ”Jää paljolti opetuksen järjestäjien päätettäväksi”

Suomessa on suhtauduttu metsästykseen perinteisesti myönteisesti. Viimeisimmät tulokset kuitenkin osoittavat, että kielteisesti suhtautuvien osuus on kasvanut hieman.

Turun yliopisto on jatkoanalysoinut Taloustutkimuksen keräämää kyselydataa yhteistyössä Suomen riistakeskuksen kanssa. Yhtenä analyysin tuloksena oli se, että koulusta saatu informaatio näyttää heikentävän nuorten suhtautumista metsästystä kohtaan.

MT selvitti, puhutaanko kouluissa negatiivisesti metsästyksestä, jos kouluista saatu tieto johtaa kielteiseen suhtautumiseen metsästystä kohtaan.

Opetusneuvos, juristi Laura Francke Opetushallituksesta kertoo, että opetussuunnitelmien perusteissa ei ole erikseen lainkaan mainintaa metsästyksestä.

”Meillä Opetushallitus laatii opetussuunnitelman perusteet. Perusopetuksessa ei nimenomaisesti mainita metsästystä. Ympäristöopissa ja biologiassa lapsille opetetaan metsien hyötykäyttöä ja siinä yhteydessä opettajat voivat nostaa metsästyksen esille”, Francke taustoittaa.

Francke kertoo, että kunnat tekevät aina paikallisen opetussuunnitelman. Siinä on mahdollista tarkentaa, mitä asioita paikallisesti halutaan nostaa esille. Kouluissa ei siis välttämättä puhuta metsästyksestä mitään.

”Metsästyksen esillä pitäminen jää siis paljolti opetuksen järjestäjien päätettäväksi. Opetuksesta vastaa pääasiallisesti kunnat. Tiedän, että joissakin kouluissa voi valita metsästyksen valinnaiseksi aineeksi. Valinnaisen aineen osallakin koulun pitää aina huolehtia, että opetus on opetussuunnitelman mukaista ja ottaa huomioon laillisuus-näkökulmat, turvallisuuden sekä perusopetuksessa opetuksen maksuttomuuden.”

Francke näkee, että opetusjärjestelmä on joustava näiltä osin. Hänen mukaansa näin kuntien on mahdollista painottaa asioita, jotka ovat tärkeitä juuri kyseisellä alueella.

Nykyisin lähes kolme neljäsosaa suomalaisista asuu kaupunkialueilla, jossa metsästyksellä ei ole yhtä suurta roolia kuin maaseudulla.  Kuva: Johannes Tervo

”Suomi on laaja alue ja on vahvuus, että tietyllä alueelle tärkeitä asioita pystytään nostamaan esille. Toisaalta voidaan tietysti kysyä, saavatko kaikki saman tiedon, ja onko opetus yhdenvertaista kaikilta osin”, Francke puntaroi.

Kaupungistumisen myötä yhä harvemmassa koulussa puhutaan metsästyksestä. Turun yliopiston ja riistakeskuksen tekemän analyysin mukaan metsästykseen liittyvät asenteet ovat monisyisiä ja muovautuvat monien tekijöiden vaikutuksesta. Francke on samaa mieltä.

”Ehkä tarvittaisiin lisätutkimusta siitä, mikä on juuri koulun rooli asenteiden muovautumisessa. Joka tapauksessa kaiken koulussa jaettavan tiedon pitää olla objektiivista. Jos metsästystä käsitellään, sitä tulee käydä läpi monimuotoisesti ja useasta näkökulmasta, aivan kuten kaikkia muitakin aiheita.”