• Kotitarvekalastus kunniaan – kalastus on vienyt vaikeiden aikojen yli aiemminkin

    Itsepyydystetyn kalan merkitys kalastajan särpimenä on merkittävä. Kriisitilanteessa kotitarvekalastaja on vahvoilla, uskoo MT:n erätoimittaja.
    Kesällä muikun pyynti onnistuu parhaiten vesien lämmettyä, jolloin muikku parveutuu syvänteisiin.
    Kesällä muikun pyynti onnistuu parhaiten vesien lämmettyä, jolloin muikku parveutuu syvänteisiin. Kuva: Pentti Vänskä
    Metsä|Erä
    17.8.202513:00
    Kolumni
    Eija Vallinheimo

    Kuvittele hetki, jolloin maailman myrskyt iskevät Suomeen. Laivat seisovat satamissa, tuonti pysähtyy ja kauppojen hyllyt tyhjenevät uhkaavaa vauhtia. Mitä silloin teet?

    Oma varautumissuunnitelmani on mennä järvelle ja laittaa verkot pyyntiin.

    Uskon toki siihen, että suomalainen maatalous pitää meidät kylläisinä, vaikka tutkimuksen mukaan ruuan omavaraisuudessa onkin suuria eroja maakunnittain.

    Pärjättiinhän sitä ennenkin. Niukin naukin, mutta pärjättiin. Tilat olivat pieniä, mutta tuottivat maitoa ja lihaa, pellot viljaa ja juureksia. Kalastus oli kuitenkin välttämätöntä ravinnon hankkimiseksi etenkin pula-aikoina.

    Suomalaiset ovat olleet aina kalansyöjäkansaa. Kalan merkitys ravinnossa on ollut tuhansien järvien maassa keskeinen. Jossakin vaiheessa suomalaiset lakkasivat kalastamasta kotitarpeikseen. Perinteinen verkkokalastus onkin vähentynyt ja taidot unohtuneet monelta.

    Nykyään moni asia on tuomittu kannattamattomaksi tai jopa ympäristölle haitalliseksi. Verkko on ikivanha kalastusväline. Viime aikoina sekin on saanut pahiksen maineen, koska verkko ei juurikaan valikoi saalista.

    Kotitarvekalastus toi perheelle säästöjä ja samalla saatiin lähiruokaa kotijärvestä.

    Kalastuksesta haetaan nykyään särpimen sijasta enemmänkin virkistystä ja elämyksiä. Vielä muutama vuosikymmen sitten kalaa pyydettiin ravinnoksi ruokapöytään. Talvikalastuksen päätyttyä keväällä hauenkudun aikoihin pistettiin verkot järveen. Ruokapöytään saatiin myös lahnaa ja myöhemmin kesällä muikkua ja ahventa. Ja niitä muikkujahan riitti – joskus kyllästymiseen saakka.

    Kotitarvekalastus toi perheelle säästöjä ja samalla saatiin lähiruokaa kotijärvestä. Ei kuulosta hullummalta näinä taloudellisten leikkausten aikoinakaan.

    Erilaiset sotilaalliset jännitteet ja globaalit kriisit tekevät huoltovarmuudesta tärkeämpää kuin koskaan. Viime aikoina on puhuttu ja kirjoitettu paljon Suomen sekä maailman ruokahuollosta ja -varmuudesta. Ehkä nyt olisi otollinen aika panostaa myös kalavarojemme käyttöön nykyistä enemmän?

    Jospa aloitettaisiin ihan läheltä. Lähdetään kalaan! Opetetaan lapsille tai lapsenlapsille kalastuksen saloja ja luonnonkalan käyttöä. Molemmat pitäisi opetella jo lapsena, jotta siitä tulisi tapa.

    Opeista voi olla hyötyä ainakin sinä päivänä, jolloin kauppojen hyllyt tyhjenevät muustakin kuin jauhelihasta.

    Kolumnin kirjoittaja on MT:n erätoimittaja.
    Lisää aiheesta
    • Ahven on Omakala-sovelluksen tuottamien tietojen mukaan yleisin saaliskala.

      Kalastus | Omakalaan on kirjattu tietoja jo yli 50 000 kalasta – tämä kalalaji on ollut yleisin saalis

    • ”Kalan vapauttamisen lähtökohtana pitää aina olla se, että kala jatkaa matkaansa vahingoittumattomana.”

      Kalastus | Onko saaliiksi saatu iso hauki parempi vapauttaa vai hyödyntää ruokana? – Näin asiantuntija vastaa ikuiseen kiistakysymykseen

      Tilaajalle
    • Rantasalmella pyydykseen jäänyt saimaannorppa oli ollut jonkin aikaa pyydyksessä ennen kuin se löydettiin. Ruhossa näkyy jo pilaantumismuutoksia.

      Kalastus | Saimaannorppia kuollut tänä vuonna 26 – kaksi kuollut kalanpyydyksiin

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    kotitarvekalastus
    kalastus
    huoltovarmuus
    lähiruoka
    muikku
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Messuportit aukeavat perjantaina 7.6. kello 10.00. Edellisellä kerralla vuonna 2022 messuvieraita oli noin 26 000.

    Koneviesti | Kansainväliset Erämessut 2024 järjestetään 25. kerran Riihimäellä – mukana kaksi uutuutta

  • Koneviesti | Kansainväliset Erämessut 2022 avattiin neljän vuoden tauon jälkeen

  • "Primus Turistskij"-retkikeitin on pakattu mitoiltaan 13 x 13 x 8-senttiseen peltiaskiin, joka muuttuu parissa sekunnissa keitinalustaksi. Keitin koostuu 1,2 desin vetoisesta bensasäiliöstä ja säädettävästä suojalevystä, säätöventtiilistä, polttimesta ja sen alla olevasta esilämmitysaltaasta sekä irrallisesta keittolevystä.

    Koneviesti | Onko edullinen Smert Turistov -retkikeitin lempinimensä mukaisesti ”Turistien surma”? – laite on neuvostoliittolaisen suihkumoottoritehtaan valmistama

    Tilaajalle