Parjattu voikukka hoitaa maksaa ja kolottavaa kahvihammasta

Voikukan juuresta valmistettua rouhetta voi ripotella annosten päälle sellaisenaan tai hauduttaa siitä teetä tai valmistaa kahvinkorviketta, jonka vanha kansa muistaa sota-ajoilta.

Voikukkaa ja monia muita suomalaisia kasveja on enenevissä määrin opeteltu taas käyttämään joko ravintona tai rohdoksina villiyrtti-innostuksen vallattua Suomen. Perinnetietous on kuitenkin ehtinyt jo lähes unohtua.

Videolla Petri Koivisto kertoo voikukan hyödyntämisestä:

Hyvinvointia metsän elinkeinoista -hankkeessa keruutuotteet ovat yksi teema, jolla katoavaa villiyrittitietoutta yritetään palauttaa ihmisten mieliin ja luoda samalla maaseudulle uutta liiketoimintaa.

Esimerkkiä villiyrttien taipumisesta bisnekseksi näyttää Nordic Herbs Oy, joka tunnetaan kotoisammin nimellä Yrttipaja. Petri ja Sari Koivisto ovat pyörittäneet Yrttipajaa Säkylässä vuodesta 2015 lähtien.

Pioneeriyrityksen toiminnan pääpaino on villeinä kerättyjen tai viljeltyjen luonnonkasvien tuottamisessa, jatkojalostuksessa ja myynnissä.

Yrityksen toiminta on vuosi vuodelta kasvanut, ja hiljattain käyttöön on otettu upouusi tehdasrakennus. Suomen suurimman yrttiyrityksen viljelyala on tällä hetkellä 20 hehtaaria. Viljelyksillä kasvaa voikukan lisäksi muun muassa nokkosta, maitohorsmaa, siankärsämöä, mesiangervoa sekä perinteisiä maustekasveja.

Yrttien osien erotteluun sopiva laite löytyi pitkän etsinnän jälkeen ulkomailta. Kuva: Eija Vallinheimo

Haasteita villiyrttitoiminnassa aiheuttavat sesongin lyhyys ja poimijoiden vähyys. Sen vuoksi luonnonkasveja viljellään pellossa.

"Usein kuulee naureskeltavan, että pitääkö nokkosta viljellä, kun sitä kasvaa joka paikassa. Mutta kun miettii tarkemmin, niin nokkonen kasvaa aina keräämisen kannalta huonossa paikassa, teiden pientareilla ja teollisuusalueilla. Nokkosta on kuitenkin helppo viljellä, jolloin myös kerääminen on kustannustehokasta ja nopeaa", Petri Koivisto sanoo.

Keräämisen tehokkuudella on merkitystä, sillä Yrttipajan volyymit ovat kasvaneet melko suuriksi. Viime vuonna yritys tuotti 10 000 kuivakiloa yrttejä. Keräämisen nopeus on tärkeää. Esimerkiksi piparminttu pitää kerätä 2‒3 päivän sisällä, sillä muuten eteeriset öljyt ehtivät haihtua.

Työ Yrttipajassa on vaatinut kekseliäisyyttä, sillä valmiita ratkaisuja esimerkiksi suurempien yrttimäärien kuivaukselle ei ollut olemassa.

"Yrttien suurin haaste on se, että ne täytyy kuivata heti tuoreeltaan. Erityisesti kuusenkerkät, nokkonen ja koivunlehdet alkavat pilaantua nopeasti sen jälkeen, kun ne on irrotettu. Kuivauksessa pitää huolehtia myös siitä, että lämpötila ei ylitä 40:ää astetta, muutoin yrttien laatu heikkenee."

Luomusertifoitulle kuusenkerkälle on kysyntää. Keräysaika on keväällä kuitenkin lyhyt. Kuva: Sanne Katainen

Potentiaalia kotimaisissa luonnonkasveissa olisi, kunhan suomalaisia kasveja uskallettaisiin hyödyntää enemmän.

"Suomalainen elintarviketeollisuus ei vielä oikein tunnista yrttituotantoa ja sen mahdollisuuksia", Koivisto harmittelee.

Koivisto kertoo, että Norjassa tuotetaan jääteen tyyppistä juomaa, jossa käytetään kuusenkerkkää ja esimerkiksi havunmakua on kokeiltu jo muun muassa jäätelöön.

Suomessa esimerkiksi metsät ovat lähes kokonaan näiltä osin hyödyntämättä. Yrttipaja keräsi viime vuonna sertifioiduista metsistä 4 500 kiloa kuusenkerkkää ja sata kiloa luomusertifioitua koivunlehteä.

"Myös männyn siitepöly ja männyn neulasia voitaisiin hyödyntää ja löytää sitä kautta suomalaisia makuja."

"Haaveenani olisi se, että jokaiseen maakuntaan saataisiin keräyspiste, jolloin olisi mahdollista saada kasaan riittäviä määriä kasveja. Esimerkiksi Japanissa riittäisi kysyntää, johon emme tällä hetkellä pysty vastamaan", Koivisto harmittelee.