Omituiset limasienet yllättävät ulkomuodollaan, mutta tutkimustietoa niistä on vielä vähän

Limasieniä on Suomessa toista sataa lajia. Useimmat niistä ovat hyvin pieniä ja huomaamattomia. Toisaalta osa limasienistä on hyvinkin värikkäitä, esimerkiksi paranvoi on nimensä mukaisesti kirkkaankeltainen.

Pirkanmaalaisessa puunkannossa violettina loistava limasieni herättää helposti huomion. Yllättäen sen lajinmääritys on tuottaa haasteita myös tutkijoille.

”Ilman mikroskooppia on vaikea sanoa, onko kyseessä erillinen laji, paranvoin alalaji vai onko se paranvoin värimuunnos. Se voi myös olla saanut tartunnan Nectriopsis violacea-loissienestä”, arvelee Tarton yliopistosta juuri limasienten sukulaisuussuhteista väitellyt ukrainalainen Iryna Yatsiuk.

Limasienet eivät ole sieniä, kasveja eivätkä eläimiä. Erikoisinta niillä on kyky, joka kasveilta ja sieniltä puuttuu. Ne nimittäin kykenevät liikkumaan ja pystyvätkin suunnistamaan hitaasti mutta varmasti kohti ravintoa ja sopivia kosteusolosuhteita.

Vaaleapunaisina pisaroina metsänpohjalla oleva limasieni on saanut nimen sudenmaito. Kuva: Juho Rahkonen

”Limasienillä on erikoinen elinkierto, ne ovat sukua ameeboille. Ne ryömivät soluparvena pitkin kaarnaa, sammalia tai lahopuuta syöden bakteereja ja mikrobeja. Elinkierron lopussa ne muodostavat limakon, jättiläissolun, joka isommilla lajeilla näkyy paljain silmin. Vähitellen siitä sitten muodostuu itiöitä pölisevä itiöemä. Oudon solubiologiansa takia joitain limasieniä käytetään biologian perustutkimuksessa vähän kuin labrarottina”, kertoo Helsingin yliopiston Luomuksen tutkija Otto Miettinen.

Limasieniä on tutkittu melko huonosti, ja vain kahdella lajilla, paranvoilla ja sudenmaidolla, oli vielä 2000-luvulle tultaessa suomenkielinen nimi. Nykyäänkään kaikkia limasienten lajeja ei vielä täysin tunneta.

Iryna Yatsiuk toivookin, että limasieni-löydöksistä raportoitaisiin kansainvälisen FunDive-hankkeen kautta, jotta tietoa näistä kummajaisista saataisiin lisää.

Limasieniä löytyy esimerkiksi lahoavien tukkien, kosteiden lehtikarikkeiden, lahonneen kaarnan, sammaleisten kantojen, pudonneiden oksien ja oksien päältä ja alta. Jotkut limasienet taas viihtyvät elävien kasvien varsissa ja lehdissä.