Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan metsätalouden tukijärjestelmää ja metsien käytön muun ohjauksen painopisteitä pitäisi puntaroida uudelleen. Luke perustelee muutostarvetta sillä, että 2020-luvulla korostuvat ilmastonmuutoksen torjuntaan, luontokadon pysäyttämiseen, vesiensuojeluun ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen liittyvät tavoitteet.
”Julkisten tukien lähtökohtana tulisi olla pyrkimys kannustaa metsänomistajia tuottamaan puun lisäksi erilaisia markkinattomia ympäristöhyötyjä. Erityisesti suometsissä joudutaan jatkossa tasapainoilemaan puuston hiilinielujen ja maaperäpäästöjen välillä aivan uudella tavalla”, sanoo erikoistutkija Esa-Jussi Viitala Lukesta.
Luken mukaan metsätalouden nykyinen tukijärjestelmä suosii voimakkaasti puuntuotantoa ja hakkuita. Yli 80 prosenttia kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisista suorista tuista myönnetään puuntuotannon ja hakkuiden edistämiseen, ja lähes 70 prosenttia taimikon ja nuoren metsän hoitoon.
Luke huomauttaa, että taimikonhoito on lähes välttämätön toimenpide avohakkuisiin perustuvassa metsätaloudessa, mutta metsän jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa sen tarve on huomattavasti vähäisempi. Myös nuoren metsän hoidon tuki suosii voimakkaasti avohakkuisiin perustuvaa metsänkasvatustapaa. Sekä taimikonhoidon että nuoren metsän hoidon ilmastovaikutukset riippuvat muun muassa tarkastelun aikajänteestä, toteutustavasta ja tuotetun puun loppukäytöstä. Sama pätee jaksollisen ja jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen ilmastovaikutusten vertailussa, Luke sanoo tiedotteessaan.
Suomessa on ojitettuja suometsiä enemmän kuin missään muualla Euroopassa, noin viisi miljoonaa hehtaaria. Noin miljoona hehtaaria niistä on tulossa lähivuosina Luken mukaan jonkinlaisen metsänuudistamisen kohteeksi. Ilmastovaikutusten kannalta on erittäin tärkeää, miten tuet ohjaavat ojitettujen suometsien käsittelyä ja käyttöä. Maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä on ehdottanut joitakin muutoksia suometsien hoidon tukien myöntämisperusteisiin.
”Ehdotuksiin liittyy kuitenkin ongelmia ilmastovaikutusten kannalta. Esimerkiksi siirtymistä jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen turvemailla ei erikseen tuettaisi, vaikka sen avulla olisi nykytiedon perusteella saavutettavissa merkittäviäkin maaperäpäästöjen vähennyksiä suometsissä”, sanoo Viitala tiedotteessa.
Lisäksi tuhkalannoitusta ollaan lisäämässä voimakkaasti suometsissä, mikä saattaa kannustaa puuntuotantoon ja hakkuisiin myös sellaisilla alueilla, joilta ei ilman tukia olisi yksityistaloudellisesti kannattavaa korjata puuta. Tämän kokonaisuuden ilmastovaikutuksista keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä on vielä hyvin niukasti tutkimustietoa.
Raakapuun ja hakkeen tuonnin pysähtyminen Venäjältä on iso haaste, mutta se ei Viitalan mukaan muuta suurta kuvaa. Ensiharvennusten lisäämisellä voitaisiin jossain määrin korvata Venäjän tuontipuuta, mutta ensiharvennusten määrään voidaan vaikuttaa ennen muuta kuitupuun hinnalla ja metsänomistajien neuvonnalla.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
