Pakkaset kirittivät talvileimikoiden korjuuta

Pohjois-Savossa puunkorjuuta 40 vuotta urakoinut Koneurakointi Lukkarinen oy kamppaili monien urakoitsijoiden tapaan lauhan ja vesisateisen joulukuun aikana poikkeuksellisen huonoissa talvikorjuuolosuhteissa.

”Talvileimikoille päästiin lopulta vuoden alussa ja vähitellen myös suometsien korjuuseen”, työnjohtaja Mika Lukkarinen kertoo.

Lumen vähäisyys ja routaantumaton turvemaa haittasivat alkuun suomaiden leimikoille pääsemistä.

Lunta kaivattiin myös kohojuuristen kuusikoiden korjuussa juurten niskojen suojaksi.

”Silloin kun suomaat eivät ole routaantuneet, lunta tarvitaan ajourien polkemiseen.”

Lukkarisen mukaan lumen vähäisyyden takia koneiden renkaat painuvat sulaa turvetta vasten ja saattavat nostaa vettä uralle. Ajokoneita varten maaston kantavuutta joudutaan parantamaan puiden laitolla.

”Pakkasten ansiosta poljetut urat ovat sittemmin jäätyneet hyvin ja mahdollistaneet myös talviteiden rakentamisen.”

Puihin kertynyt pöllyävä kuuralumi heikentää näkyvyyttä ja voi aiheuttaa hakkuukoneen lasien jäätymistä. Kuva: Ilpo Paananen

Lukkariset aloittivat puunkorjuun urakoinnin vuonna 1986, jolloin Mika Lukkarisen isä Pekka Lukkarinen ja hänen veljensä Hannu Lukkarinen sekä Jarmo Lukkarinen perustivat yrityksen Varpaisjärven pitäjän Korpijärvelle. Varpaisjärvi liitettiin kuntaliitoksessa vuonna 2011 Lapinlahteen.

Pekka Lukkarinen on nähnyt puunkorjuun ja metsänparannustöiden urakoinnissa tapahtuneet muutokset.

”Muutokset ovat olleet valtavia hakkuiden koneellistumisesta alkaen. Työsuojeluasiat, suojavaatteet, luontoarvojen huomioiminen, vesistöjen suojelu”, Lukkarinen luettelee.

Urakoitsijana hän on kokenut tärkeäksi pyrkiä järjestämään kuljettajille töitä vuoden ympäri.

Puunkorjuussa on 10 ketjua aliurakoitsija mukaan lukien. Vuosihakkuiden määrä vaihtelee 360 000-400 000 kiintokuution välillä. Liikevaihdosta 80 prosenttia kertyy puunkorjuusta ja loppuosa kesäkauden metsänparannus- ja tieinfratöistä. Uudisaloja mätästetään vuositasolla lähemmäs 800 hehtaaria.

Pikkupojasta lähtien toiminnassa mukana ollut Mika Lukkarinen tuli työnjohtajaksi vuonna 2021 metsäkonevalmistajan koneinsinöörin töistä.

”Työnjohtoa tarvitaan kokonaisuuden hallintaan. Työnjohdon tehtävä on luoda varsinaisille tekijöille mahdollisimman hyvät puitteet metsässä työskentelyyn.”

Lukkarinen korostaa urakoitsijan laaja-alaista vastuuta ja työnjohtajien roolia toimia yhteyshenkilöinä urakantilaajien kanssa. He valvovat, että tilaajan asettamat tavoitteet ja vaatimukset toteutuvat. Heidän tehtävänään on korjuunsuunnittelu ja maastomerkintä.

”Viime aikojen tukkipuun hyvä hintataso on heijastunut puunkorjuun painottumisena uudistushakkuisiin.”

Lahopuiden jättäminen on nykyisin yksi vastuullisen puunkorjuun tärkeä osa. Kuva: Ilpo Paananen

Talvi on ainespuun osalta kiireistä aikaa ja energiapuunkorjuulle jää enemmän aikaa kesäkaudella.

”Energiapuuta korjataan harvennushakkuilta sekä teiden ja peltojen varsilta. Käytössä on myös niin sanottu giljotiinikoura.”

Sopimusurakoinnin lisäksi yritys korjaa puuta hankinnalla suoraan yksityisille maanomistajille. Se on tärkeää lisätoimintaa.

”Toimimme vastuullisesti ja kehitämme toimintaa sopimusurakoinnin vaatimusten mukaan.”

Yritys on mukana Vastuu Groupin Luotettava Kumppani- ohjelmassa.

”Se kertoo että tilaajavastuulain mukaiset velvoitteet ovat kunnossa. Se osoittaa myös että toimintamme on läpinäkyvää ja toimimme rehdisti.”

Pekka Lukkarinen (vas.), Jani Pirinen ja Mika Lukkarinen talvileimikon korjuutilanteen kartoituksessa. Kuva: Ilpo Paananen

Yrityksen koneita huolletaan ja korjataan omissa korjaamotiloissa Korpijärvellä. Ensihuollot ja isommat korjaukset jäävät konevalmistajien huoltoverkoston tehtäviksi.

Lukkariset ovat tyytyväisiä yhteistyöhön metsäalan oppilaitosten kanssa. Heidän kokemuksensa mukaan urakoitsijoiden kehittämisajatuksia kuljettajakoulutukseen kuunnellaan.

”Nuorten tulijoiden myötä meidän kuljettajien keski-ikä on tällä hetkellä noin 30 vuotta.”