Pienhiukkasten arvioidaan aiheuttavan Suomessa yhtä monta kuolemaa kuin liikenne – puuta kannattaa opetella polttamaan puhtaasti viimeistään nyt

Viimeistään nyt kannattaa myös opetella oikeat niksit puhtaampaan puunpolttoon pienhiukkaspäästöjen vähentämiseksi.

”Puun pienpoltto on yksi tärkeimmistä ulkoilman pienhiukkasten lähteistä. Pienhiukkaset taas ovat tärkein ihmisten terveyteen vaikuttava yhdisteryhmä ulkoilmassa”, toteaa yliopistotutkija Jarkko Tissari Itä-Suomen yliopiston pienhiukkas- ja aerosolitekniikan laboratoriosta.

Puunpolton arvioidaan aiheuttavan Suomessa 200 ennenaikaista kuolemaa vuodessa. Liikenteessä kuolee vuosittain reilut 200 ihmistä.

”Samanlainen efortti (ponnistus) pitäisi laittaa puunpolton haittojen vähentämiseen kuin liikenneturvallisuuteen, Tissari lisää.

Pienhiukkasten kannalta erityisen ongelmallisia ovat tiheästi rakennetut asuinalueet, koska siellä hiukkasille altistujia on enemmän.

”Tietyissä sääoloissa, eli kun on kylmää ja selkeää, savu painuu alas. Silloin saattaa olla sekä oman että naapurin pihassa suuret pienhiukkaspitoisuudet, jotka tulevat ilmanvaihdon ja rakennusten pienten rakosten välistä myös sisätiloihin. Siten hiukkasille altistutaan kotona sisällä ollessakin”, sanoo erikoistutkija Tarja Yli-Tuomi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).

Terveyshaitat ovat hänen mukaansa samanlaisia, joita syntyy esimerkiksi liikenteen päästöille altistumisessa.

”Suurimmalle osalle heistä, jotka oireita saavat, hiukkaset aiheuttavat ärsytysoireita ja lieviä hengityselinoireita. Kurkkua voi kuristaa ja silmät kutista ja nenä voi olla tukkoinen ja yskittää.”

Mutta esimerkiksi sydän- ja hengityssairaiden oireita pienhiukkaspäästöt voivat pahentaa.

Isoimmat eli yli 2,5 mikrometrin (millimetrin tuhannesosan) kokoiset pienhiukkaset jäävät ylempiin hengitysteihin ja aiheuttavat muun muassa juuri kurkun ja nenän tukkoisuutta ja yskää.

”Ne poistuvat kohtalaisen nopeasti ylemmistä hengitysteistä. Mutta pienimmät hiukkaset menevät keuhkojen ääreisosiin ja voivat aiheuttaa siellä tulehdusreaktiota. Ihan pienimmät voivat päästä verenkiertoon”, Yli-Tuomi kertoo.

Tällä haavaa hänen mukaansa tutkitaan muun muassa mekanismeja, jotka liittyvät ilmansaasteille altistumiseen neurologisten sairauksien kannalta.

Miten sitten poltetaan puuta puhtaammin? Tissarin mukaan puunpolton päästöihin vaikuttavat monet asiat, mutta ensimmäisenä hän mainitsee asian tiedostamisen tärkeyden.

”Tiedostaa sen, että omilla toimilla voi vaikuttaa päästöihin. Ehkä aika monet Suomessakin polttelevat vaan miettimättä sen kummemmin, millä tavalla polttaa. Mutta esimerkiksi käyttötapa vaikuttaa voimakkaasti päästöihin”, Tissari sanoo.

Tiedostaminen saattaa vaatia sitä, että omia tuttuja käyttötapoja joutuu muuttamaan. Varsinkin nykyaikaisten uusien laitteiden käyttöohjeita kannatta hänen mukaansa myös noudattaa.

”Polttolaitteen päästöt voivat olla korkeita laitteesta riippumatta, jos käyttötapa on huono. Siihen vaikuttavat esimerkiksi polttoaine ja sen laatu. Pitäisi käyttää vain kuivaa ja puhdasta puuta, eikä ainakaan roskia saisi tulisijassa poltella. Se vaikuttaa suoraan päästöihin, mutta se vaikuttaa myös laitteen käyttöön esimerkiksi tukkimalla ilmareitit”, Tissari huomauttaa.

Yli-Tuomi puolestaan muistuttaa, että kitupoltto aiheuttaa paljon päästöjä. Kitupoltolla tarkoitetaan puun polttamista liian pienellä ilmamäärällä. Palolle pitää päinvastoin antaa riittävästi ilmaa.

Myös päältä sytyttämistä voi Yli-Tuomen mukaan opetella.

”Ei pidä myöskään tunkea pesää täyteen puita. Sinne pitää jäädä ilmaakin, missä palaminen tapahtuu.”

Helppo konsti tarkistaa polton puhtausaste on mennä ulos katsomaan, mitä savupiipusta tupruaa ulos.

”Toki alussa tulee väkisinkin savua, mutta mitä värittömämpää se on, sitä paremmin on onnistunut. Jos tulee tummaa ja kitkerän hajuista savua, niin ensi kerralla yrittää paremmin”, Yli-Tuomi naurahtaa.