Metsäalan ammatillisessa koulutuksessa yhä vain kourallinen naisia ja maahanmuuttajataustaisia

Naisten ja maahanmuuttajataustaisten osuudet metsäalan ammatillisessa koulutuksessa ovat edelleen pieniä, kertoo Työtehoseuran (TTS) tuore kysely.

TTS:n metsäalan ammatillisen koulutuksen syksyllä 2025 aloittaneille toteutettu kysely selvitti, millaiset tekijät vaikuttavat metsäalan ammatillisen koulutuksen valintaan.

Lisäksi selvitettiin miten hyvin koulutuksen markkinointiviestintä tavoittaa naiset, kaupunki- tai maahanmuuttajataustaiset henkilöt.

Kyselyyn vastasi 397 henkilöä ja vastausprosentti oli 67,9.

Kyselyn mukaan syksyllä 2025 metsäalan ammatillisen koulutuksen aloittaneista naisten osuus oli 5 prosenttia. Äidinkielenään muuta kuin suomea, saamea tai ruotsia puhuneiden osuus opintonsa aloittaneista 2 prosenttia.

Näissä osuuksissa ei ole TTS:n mukaan tapahtunut juurikaan muutoksia 2010- ja 2020-luvuilla.

Yli puolet kyselyyn vastanneista oli maaseututaustaisia ja vain viisi prosenttia tuli suurista, yli 100 000 asukkaan kaupungeista.

Kävi ilmi, että vastaajilla oli monin tavoin yhteyksiä metsäalaan jo ennen koulutuksen aloitusta.

Jopa seitsemällä kymmenestä oli metsäalan työkokemusta ennen koulutuksen aloittamista, perheellä metsänomistusta tai lähipiirissä joku metsäalan koulutuksen suorittanut ja metsäalalla työssä oleva henkilö.

Myös harrastuksista monet, kuten metsätöiden tekeminen (42 prosenttia vastaajista), metsästys (32 prosenttia) ja luonnossa liikkuminen (29 prosenttia), liittyivät metsään.

Kaiken kaikkiaan jopa 80 prosenttia kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli hakeutunut metsäalan opintoihin alan kiinnostavuuden perusteella.

Lähes yhtä moni koki tärkeäksi metsäalan tarjoaman ammatin. Kolmas tärkeä kriteeri vastaajille oli itsenäinen ja käytännönläheinen työ.

Tärkeiksi alanvalintaan vaikuttaneiksi tekijöiksi nostettiin myös halu oppia hoitamaan metsiä, kiinnostus luontoon, metsäalan tarjoamat monipuoliset ja laajat työskentelymahdollisuudet sekä mahdollisuus edetä uralla.

Tulosten perusteella nais- ja miesopiskelijat kokevat alalla kiinnostavaksi eri asiat.

Naisvastaajat toivat esiin miehiä useammin luontoon liittyvän kiinnostuksen, alan arvostuksen, oppilaitoksen hyvän maineen ja halun vaihtaa alaa metsäalan koulutuksen valintaperusteena.

Miesvastaajat puolestaan kokivat omaavansa alalle sopivia taitoja, ja halun laajentaa tätä osaamista useammin kuin naiset.

Metsäalan koulutusvalintaan paljon vaikuttaneet tekijät. Kärjessä oli yleinen kiinnostus metsäalaan. Harvemmalla alalle hakeutuminen käy sattumalta. Kuva: Työtehoseura

Tietoa metsäalasta ja koulutuksesta vastaajat kokivat saaneensa eniten omalta lähipiiriltään, kuten sukulaisilta (26 prosenttia), vanhemmilta (21 prosenttia) ja kavereilta (17 prosenttia).

Tärkeäksi tietolähteeksi metsäalasta, sen ammateista ja koulutuksesta koettiin myös alasta kertovat videot (20 prosenttia). Noin 18 prosenttia vastaajista kertoi saaneensa paljon tietoa metsäalan oppilaitosten tutustumistilaisuuksista ja sosiaalisesta mediasta (17 prosenttia).

Peruskoulun tai lukion opinto-ohjaajat eivät sen sijaan olleet vastaajien mukaan kovin merkittävä tietolähde, ja vain noin 14 prosenttia kertoi saaneensa heiltä paljon tietoa metsäalan koulutuksesta.

Metsäalan ammatillisen koulutusvalinnan taustalla olevien tekijöiden tutkimus jatkuu Työtehoseuran mukaan marraskuuhun 2026.

Tämän jälkeen julkistetaan hankkeen tulokset ja kehittämissuositukset metsäalan ammatillisen koulutuksen markkinointiviestinnän edistämiseksi.

Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia juttuvinkkejä sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.