Oman metsän tietoja pääsee tarkastelemaan vahvan tunnistautumisen kautta. Löytämänsä virheet kannattaa ilmoittaa palvelun avulla. Kuva: Aino Saarikivi
Joko osaat käyttää uudistunutta Metsään.fi-palvelua? Tässä jutussa neuvomme, miten hyödyt siitä
Metsäkeskuksen suosittu Metsään.fi-verkkopalvelu uudistui viime vuonna. Metsänomistajalle palvelun mobiilikäyttö on hyvä tapa tutustua omaan metsään paikan päällä.Tilaajalle
Metsäkeskuksen verkkopalvelu tarjoaa tietoa ja metsänhoitoehdotuksia, mutta viime kädessä päätökset tekee metsänomistaja itse. Kuva: Johannes WiehnMetsäkeskuksen Metsään.fi-palvelu uudistui viime vuoden aikana. Aivan joulun alla ajettiin alas vanha versio, ja nyt netistä löytyy vain uusi Metsään.fi.
Suurin muutos koskee palvelun mobiilikäyttöä. Uusi versio on suunniteltu niin, että se mukautuu kätevästi kännykän tai tabletin ruudulle. Lisäksi Metsään.fi-karttapalvelussa on nyt paikannustoiminto. Metsänomistaja voi kävellä metsässään, ja kartta näyttää, millä kuviolla hän milloinkin on.
Uusille metsänomistajille nettipalvelu on loistava tapa tutustua metsäänsä. Kun näkee kartasta, että on vaikkapa kuviolla kolme, ja klikkaa kännykästä tai tabletista kyseistä kuviota, nettipalvelu antaa sen maaperästä ja puustosta valtavasti tietoa.
Havainnolliset graafit
Ensin kerrotaan kuvion koko hehtaareina. Metsänomistaja saa tietää maaperän ominaisuudet, esimerkiksi sen, että maalaji on keskikarkea tai karkea kangasmaa.
Metsään.fi kertoo myös kyseiselle kuviolle suositellun puunkorjuun ajankohdan. Onko kyseessä sen verran pehmeäpohjainen maasto, että korjuukoneet voivat liikkua siinä vain talvisaikaan maan ollessa jäässä. Vai onko kyseessä tukevampi maaperä, jolla raskaat koneet voivat liikkua myös normaalilla kesäkelillä.
Uudessa palvelussa on panostettu tietojen visualisointiin. Esimerkiksi kehitysluokkien yhteydessä on piirroskuva. Myös melko kokematon metsänomistaja näkee siitä suurin piirtein, minkä kokoisia ja näköisiä puita kuviolla tulisi olla.
Pääpuulajin lisäksi Metsään.fi kertoo puuston kasvutahdin ja tilavuuden sekä kuviota että hehtaaria kohden. Tietoa on vaikka kuinka paljon. On eri puulajien jakauma, puuston pohjapinta-ala, runkoluku, keskiläpimitta ja keskipituus.
Myös puutavaralajit on eritelty eli se, kuinka paljon kuviolla on tällä hetkellä tukkipuuta ja minkä verran kuitupuuta.
Älä usko kaikkea
Metsään.fi-palvelussa on myös virheitä ja epätarkkuuksia, joten metsänsä todellisesta tilanteesta kannattaa varmistua maastokäynnillä.
Puuston kaukokartoitus on sitä epäluotettavampaa, mitä pienempää puusto on. Laserkeilausinventointi ei sovellu pienille taimikoille, vaan niille tarvitaan muita tietolähteitä.
Myös arviossa puuston iästä voi olla jopa kymmenien vuosien virheitä, koska arvio perustuu puiden kokoon. Epätarkkuuksia voi olla myös metsälain 10. pykälän mukaisissa luontokohteissa.
Palvelun karttaosiossa voi tarkastella omien metsäkiinteistöjensä kuviotietoja. Puuston eri kehitysluokat näkyvät erivärisinä. Kuva: Aino SaarikiviOmat luontotavoitteet
Metsänomistaja voi asettaa kuviolle omat luonnonhoidon tavoitteensa. Klikattavia luonnonhoidon tavoitteita on yhteensä 18. Lisäksi voi kirjoittaa muita toiveitaan.
Tavoitteeksi voi valita vaikka sen, että kaikessa metsänhoidossa kuviolla turvataan erityisten lajien esiintymispaikat tai annetaan metsänomistajalle tietoa jatkuvan kasvatuksen mahdollisuuksista.
Samoin voi valita tavoitteeksi sen, että haluaa taimikonhoidossa ja kasvatushakkuissa säilyttää sekapuustoisuuden tai suojatiheikköjä. Uudistushakkuissa voi valita tietylle kuviolle esimerkiksi tekopökkelöiden tekemisen.
Luonnonhoidon tavoitteensa voi halutessaan jakaa metsäalan ammattilaiselle lähettäessään tälle yhteydenottopyynnön Metsään.fi-palvelun kautta.
Palvelu ilmoittaa, jos kuviolla on suojeltavia luontokohteita. Nämä metsälain niin sanotut kymppikohteet tulee ottaa huomioon kaikessa metsänhoidossa.
Kehitysluokka-graafista voi katsella, onko jakauma omien tavoitteiden mukainen. Tässä metsässä painottuvat varttuneet ikäluokat. Kuva: Aino SaarikiviMetsässä ja kotona
Metsään.fi-karttapalvelu on tehty niin, että sitä voi käyttää kätevästi kosketusnäytöllä.
Esimerkiksi kirkkaalla auringonpaisteella kännykän tai tabletin käyttö ulkona luonnossa voi kuitenkin olla hankalaa, samoin rankkasateella.
Kuvioihin tutustumista voi jatkaa kotona. Karttapalvelu näyttää kätevästi huomioväreillä sellaiset kuviot, joihin Metsään.fi ehdottaa metsänhoidon toimenpiteitä.
Esimerkiksi taimikkoon se voi ehdottaa varhaisperkausta vuodelle 2027. Palvelu myös arvioi kyseisen hoitotoimen hinnan, jos työ teetetään metsäammattilaisella.
Metsänhoitotöiden hinta-arviot perustuvat Luonnonvarakeskuksen tietoihin. Arvio on laskettu kyseisessä maakunnassa kolmen viime vuoden aikana tehtyjen vastaavien metsänhoitotöiden kustannusten pohjalta.
Palvelusta löytyvät kätevästi myös metsäalan yritykset, joille voi jättää yhteydenottopyynnön palvelun sisällä.
Pyynnön saatuaan yritykset ottavat yhteyttä suoraan metsänomistajaan joko puhelimitse tai sähköpostilla.
Tämän metsän valtapuu on kuusi. Laserkeilausmenetelmä ei osaa erotella eri lehtipuulajeja, joten ne ilmoitetaan yhdessä. Kuva: Aino SaarikiviNäin ilmoitat virheestä
Metsänomistaja voi vaikuttaa oman metsänsä metsävaratietoihin ilmoittamalla Metsäkeskukselle mahdollisesta virheestä. Esimerkiksi jos kuvion pääpuulaji tai kehitysluokka on Metsään.fi-palvelussa väärin, siitä voi ilmoittaa klikkaamalla alavalikon kohtaa Ilmoita virheestä.
Mikäli kuvioiden rajat metsävaratiedoissa eivät vastaa todellisuutta, näistäkin virheistä pystyy ilmoittamaan. Ilmoita virheestä -toiminnossa on myös karttapalvelu, johon metsänomistaja voi piirtää kuvioiden todelliset rajat.
Verkkopalvelun paikannustoiminto helpottaa rajojen piirtämistä. Kun metsänomistaja kävelee kuviorajoja pitkin, täplä näyttää hänen sijaintinsa kartalla, jolloin kuviorajan piirtäminen virheilmoitukseen on helppoa.
Paikannustoimintoa voi käyttää kätevästi myös Metka-tukien hakemisessa. Jos taimikon varhaisperkauksessa on jätetty osa taimikosta perkaamatta, kyseinen alue tulee piirtää kartalle Metka-hakemukseen. Käsittelemättä jätetty alue on helpompi piirtää oikeaan kohtaan kartalla, kun piirtää sen paikan päällä taimikossa kännykän tai tabletin näytöllä.
Puutavara-graafi arvioi tukki- ja kuitupuun nykymäärät ja antaa osviittaa myös metsän tämänhetkisen puuston arvosta. Kuva: Aino SaarikiviEi korvaa metsäsuunnitelmaa
Metsään.fi ei korvaa tilan metsäsuunnitelmaa. Metsäkeskuksen palvelu antaa paljon samoja tietoja kuin metsäsuunnitelma, mutta se ei ole yhtä tarkka ja perusteellinen.
Metsäsuunnitelmaa tehtäessä metsäammattilainen käy maastossa tutustumassa metsän eri kuvioihin. Metsään.fi käyttää pääasiassa sellaisia metsävaratietoja, jotka kerätään ilmasta käsin laserkeilauksella ja ilmakuvilla. Osa nettipalvelun tiedoista on saatu maastokäynneistä.
Laserkeilauksia tehdään kuuden vuoden välein. Niiden välillä Metsään.fi-palvelu kasvattaa kuvioiden puustoa laskennallisesti keskimääräisiin kasvutietoihin pohjautuen.
Verkkopalvelu voi myös välillä antaa oudoilta tuntuvia hoitoehdotuksia, sillä sen ehdotukset tulevat puhtaasti tietokoneelle syötettyjen raja-arvojen mukaan.
Ääritapauksessa palvelu voi ehdottaa metsänomistajalle kaikkien kuvioiden samanaikaista päätehakkuuta.
Tätä ei metsäsuunnitelman tekijä ehdottaisi, vaikka metsä olisi hakkuukypsää. Yleensä metsänomistajien tavoitteena on se, että metsässä on kaikkia puuston kehitysluokkia taimikoista päätehakkuuikäisiin kuvioihin. Näin metsä tuo tasaisemmin tuottoja.
Metsäsuunnitelmien tekijät käyttävät kuitenkin samoja metsävaratietoja kuin Metsään.fi. Metsäsuunnitelmaa varten metsänomistaja voi antaa nettipalvelussa suostumuksen, jolloin suunnitelman tekevä ammattilainen voi ladata metsän tiedot omalle koneelleen pohjatiedoksi.
Lopulliset hoito- ja hakkuupäätökset tekee aina metsänomistaja itse.
Metsänhoidon tukihakemusten lisäksi Metsään.fi-palvelussa voi tehdä myös metsänkäyttöilmoituksen. Kuva: Aino SaarikiviTiedot palveluun viiveellä
Karttapalvelussa saa esille esimerkiksi laserkeilauksen tiedot usealla tavalla. Tyypillisin tapa tutustua keilaustietoihin on klikata kartalle esiin latvusmalli, joka antaa hyvän yleiskuvan siitä, mitä eri kuvioilta löytyy. Myös ilmakuvat löytyvät sekä tavallisena että vääräväri-ilmakuvana.
Palvelun käyttäjän on hyvä tietää, että laserkeilaustiedot ja ilmakuvat voivat näyttää metsästä erilaisia tietoja. Tämä johtuu siitä, että ilmakuva voi olla uudempi kuin laserkeilaustiedot.
”Metsävaratietojen tuotanto vaatii laserkeilausaineistoja, ilmakuvia sekä maastomittauksia. Metsävaratietojen tuottaminen tapahtuu aina viiveellä, mutta ilmakuvat saadaan yleensä palveluun nopeammin”, kertoo Metsäkeskuksen asiantuntija Iida Eräjä.
”Laserkeilausten välisenä aikana palveluun saadaan kolmen vuoden välein tuoretta ilmakuvaa Maanmittauslaitokselta.”
Tuen hakuaika lyheni
Taimikon ja nuoren metsän hoidon Metka-tukea on nyt haettava viimeistään kuuden kuukauden kuluessa hoitotyön aloittamisesta ja kahden kuukauden kuluessa töiden päättymisestä. Aiemmin hakuaikaa on ollut vuosi töiden aloittamisesta.
Hakuaikaa koskeva muutos tuli voimaan vuoden 2025 alussa, ja muutos koskee Metsäkeskukseen 1.1.2025 lähtien saapuneita hakemuksia.
Esimerkiksi jos hakemus saapuu Metsäkeskukseen 1.4.2025, hoitotyön tulee olla aloitettu 1.10.2024 tai sen jälkeen. Jos hoitotyön aloittamisesta on kulunut pidempään kuin puoli vuotta, hakemus hylätään.
Viime vuonna metsänomistajat hakivat taimikon ja nuoren metsän hoidon tukea niin vilkkaasti, että tukivarat loppuivat kesken. Toteutusilmoituksia jäi loppuvuodesta käsittelemättä noin 11,6 miljoonan euron edestä. Ne käsiteltiin saapumisjärjestyksessä, ja tuki maksettiin vuoden 2025 määrärahasta.
Vuodelle 2025 puuntuotannon tukivaroja on käytettävissä 37,3 miljoonaa euroa. Viime vuonna tukea maksettiin 33,3 miljoonaa euroa, ja sillä hoidettiin liki 120 000 hehtaaria taimikoita ja nuoria metsiä.
Vuoden 2026 alusta taimikon ja nuoren metsän hoidon tukiehtoihin tulee muutos. Hoitotyön jälkeen kasvatettavan taimikon tai nuoren metsän keskipituuden enimmäisvaatimus laskee metrillä. Enimmäiskeskipituus on sen jälkeen havupuuvaltaisilla kohteilla 11 metriä ja lehtipuuvaltaisilla kohteilla 14 metriä. Kasvatettavan taimikon keskipituus pitää olla edelleen vähintään 0,7 metriä.
Vuoden 2026 alusta lähtien myös pienpuun keruusta maksettava lisä alenee. Niillä taimikon ja nuoren metsän hoitokohteilla, joista kerätään pienpuuta, tuki on 250 euroa hehtaarilta ensi vuoden alusta lähtien.
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 3/2025.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
