Kuutio, OmaMetsä, Metsään.fi... Kokosimme etämetsänomistajalle hyödylliset digipalvelut

Suomalaisen metsänomistajan etäpalveluiden perusta on maa- ja metsätalousministeriön alaisen Suomen metsäkeskuksen verkkopalvelu Metsään.fi. Palvelussa on määrävuosin päivittyvää tietoa kaikista metsäkiinteistöistä: kuviot, puuston määrä ja rakenne sekä automaattiset toimenpide-ehdotukset.

Palvelussa voi myös tehdä metsänkäyttöilmoituksen, hakea tukia, etsiä yrityksiä palvelutarjonnan mukaan ja valtuuttaa näitä yrityksiä hoitamaan viranomaisasiointia omasta puolesta. Metsäkeskuksen asiakkuus- ja viestintäjohtaja Nilla Hietamäki korostaa, että Metsään.fi:n tehtävä on koota tieto yhteen, ja tukea metsänomistajan päätöksentekoa.

”Tietoa metsistä on paljon, mutta se on monin paikoin hajallaan. Metsään.fi kokoaa viranomaistiedon yhteen ja toimii lähtöpisteenä, josta metsänomistaja voi edetä eteenpäin.”

Metsäkeskus järjestää myös maksuttomia webinaareja, luokkahuonekoulutuksia sekä maastotilaisuuksia. Koulutuksissa käydään läpi metsänomistuksen perusasioita sekä etäpalveluiden käyttöä.

Sivustolla esitetyt metsävaratiedot ovat arvioita, eivät maastokäyntiä korvaavia totuuksia. Tiedot perustuvat kaukokartoitukseen ja laskentamalleihin, ja niiden ajantasaisuus riippuu päivitysvälistä. Toimenpide-ehdotukset ovat kartoitukseen perustuvia suosituksia, eivät pakollisia tai aina sellaisenaan toteutettavia.

Asiakastiedon palvelupäällikkö Hanna Parviaisen mukaan tarkkuus on silti riittävä päätöksenteon lähtökohdaksi.

”Jos omat metsät eivät ole tuttuja, kannattaa aloittaa Metsään.fi:stä. Metsäkeskuksen tuottama metsävaratieto antaa hyvän lähtötason, jonka päälle myös muiden palvelut rakentuvat.”

Metsäkeskus ei ole bisneskumppani eikä myy metsurintöitä tai käy puukauppaa – viranomaiset vain keräävät metsävaratietoa ja pitävät yllä yrityshakupalvelua. Samaa avointa dataa käytetään pohjana kaupallisten toimijoiden omissa verkkopalveluissa.

Niitä ovat esimerkiksi metsänhoitoyhdistysten OmaMetsä, Metsä Groupin Metsäverkko, UPM Metsä, Stora Enson eMetsä ja Koskisen KoskiReppu. Myös pankkien metsäpalveluissa hyödynnetään samoja julkisia lukuja.

Sivustot ovat maksuttomia: niiden käyttö perustuu usein asiakkuussuhteeseen tai metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyteen. Näissä palveluissa tieto metsävarannon laadusta ja määrästä tarkentuu asiakassuhteen myötä, kun maastossa käydään paikan päällä. Aiempaa metsävaratietoa voidaan täydentää tarkemmilla kuutiolaskelmilla ja tuottoarvioilla.

Oman asiakassuhteen voi perustaa esimerkiksi paikkakunnan, aiemman kokemuksen tai naapurin suosituksen mukaan. Tekijää tai ostajaa voi etsiä myös Metsään.fi -palvelun yrityshaun avulla. Hietamäen mukaan palvelujen valinta lähtee metsänomistajan tavoitteista.

”Omaan metsään tutustuessa kannattaa miettiä myös omia arvoja: onko tarkoituksena puun myynti, luonnonsuojelu vai muu? Ammattilaisen voi etsiä tämän mukaan.”

Oman metsän tuottoa voi halutessaan myydä kaupallisen palveluntarjoajan omaa kanavaa pitkin. Ammattimaisilla metsänomistajilla tosin on usein asiakassuhde ja puunostaja valmiina.

“Etenkin vanhemmassa polvessa kaupat tehdään tutun puunostajan kanssa ihan kasvotusten, tai vähintään puhelimessa neuvotellen”, kertoo Etämetsänomistajien liitto ry:n puheenjohtaja, metsätalousneuvos Rauno Numminen.

Puukauppaa voi käydä verkossa myös ilman valmista sopimuskumppania, kilpailuttamalla puunostajia Kuutio.fi -markkinapaikalla. Palvelu helpottaa oman seudun ostajien kartoittamista ja ostotarjousten saamista.

Vastuu tarjousten tulkinnasta jää metsänomistajalle. Numminen muistuttaa, etteivät tarjoukset ole suoraan vertailukelpoisia.

”Kuution käyttö vaatii perehtyneisyyttä. Tarjouksia pitää osata tulkita, koska esimerkiksi ilmoitettu puutavaran katkonta vaikuttaa suoraan siihen, kuinka paljon tukkipuuta ja kuitupuuta kertyy. Kuutio ei tähän ota kantaa.”

Jos oma tuntemus ei riitä tarjousmateriaalin kokoamiseen tai toisistaan poikkeavien tarjousten vertailuun, digipalvelua voi käyttää yhdessä ammattilaisen kanssa. Leimikon teon ja tarjouskilpailun voi myös ostaa palveluna esimerkiksi omalta metsänhoitoyhdistykseltä.

Numminen korostaa, että ammattilaisen avun hyödyntäminen on varsin tavallista ja etämetsänomistajalle oivallinen ratkaisu. Ensimmäisen kaupan myötä voi löytyä myös pysyvä puunostaja.

“Yhden tutun ostajan kanssa kaupankäynnissä on hyötynsä ja haittansa, mutta esimerkiksi näin myrskytuhojen jälkeen löytyy varmemmin ostaja, jos on jonkun puunostajan sopimuskumppani.”

Omaan metsään perehtymisen ei tarvitse olla monimutkaista. Aloita Metsään.fi:ssä. Kiinteistökarttaa, -tunnuksia ja rajoja voi tutkia myös maanmittauslaitoksen Karttapaikalla.

Vasta tämän jälkeen on luontevaa pohtia, tarvitaanko kaupallista palvelua, ulkopuolisen tekemää suunnitelmaa tai puukaupan kilpailutusta.

Digipalvelut eivät ole kertakäyttöisiä. Metsänomistuksessa ne tulevat esiin eri elämänvaiheissa: puukaupan kynnyksellä, perinnönjaossa, tai silloin, kun metsään ei ole vuosiin tullut palattua.