Metsäkoneita seisottaa töiden puute – kelirikko jäi sivuosaan

Eteläisen Suomen metsissä on märkää ja hiljaista. Hakkuukoneiden seisottamisessa suurimpana syynä ei kuitenkaan ole kelirikon pehmittämät metsäpohjat vaan töiden vähyys.

Koneyrittäjät kertoivat jo kesän jälkeen yhtiöiden alkaneen rajoittaa hakkuita. Se tuli yllätyksenä, sillä vielä keväällä puukaupassa tehtiin ennätyksiä ja puuta myös korjattiin vauhdilla.

Osalla koneyrittäjistä hakkuut pysähtyivät kuin seinään. Vastaavaa ei ihan heti muistunut mieleen, totesi tuolloin varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola Koneyrittäjistä.

Puunkorjuun jarrutus koski lähinnä kolmen suuren metsäyhtiön työmaita. Siihen vaikutti kevään myönteisten talousnäkymien vaihtuminen pitkittyneeseen taantumaan.

Sellutehtaiden seisoessa puutakaan ei tarvittu. Stora Enson ahdinko meni niin pitkälle, että se joutui perumaan metsänomistajille lähettämiään puukauppatarjouksia.

Samaan aikaan koneyrittäjiltä vei töitä energiapuun korjuun väheneminen. Varastot olivat pullollaan energiapuuta leudon talven jäljiltä.

Juha Saarivuoren mukaan koneyrittäjät odottavat talvileimikoiden korjuun tuovan lisää töitä. Kuva: Pasi Leino

Leimikoiden hiljeneminen näkyy myös Luonnonvarakeskuksen tilastoissa. Niiden perusteella kyseessä on kuitenkin lähinnä notkahdus.

Lokakuussa tukkia korjattiin 9 ja kuitupuuta 3 prosenttia edellisvuotista vähemmän.

”Tuossa on selvä ristiriita koneyrittäjiltä tulleisiin viesteihin verrattuna”, myöntää toimialapäällikkö Juha Saarivuori.

Yksi selitys saattaa olla harvennusten ja energiapuun korjuun vähenemisessä. Järeistä kohteista puuta kertyy vähemmillä koneilla.

”Toinen selitys tulee energiapuun korjuusta, joka on hyvin seis. Sitä korjataan vain, jos on aivan pakko”, pohtii Saarivuori.

Saarivuoren mukaan jotkut suuret koneyritykset ovat kertoneet, että ne ovat joutuneet seisottamaan noin kolmannesta koneistaan. Siinä on kuitenkin suurta vaihtelua yrityksittäin ja alueittain.

”Noin yleisesti ottaen koneyritysten työtilanne on tällä hetkellä tavallista heikompi, mutta sahoille puuta toimittavien koneyritysten työllisyys on muita parempi. Yhtiöiden varannot vaihtelevat, mutta päätehakkuut liikkuvat edelleen”, sanoo Saarivuori.

Sahoille korjataan edelleen tukkia. Kuva: Jarno Mela

Normaalisti tähän aikaan koneyritykset tuskailevat puunkorjuuta vaikeuttavan kelirikon kanssa. Tänä vuonna kelirikon vaikutus on jäänyt puunkorjuun rajoitusten varjoon.

”Koneyritysten suurin ongelma on töiden tilausmäärien väheneminen. Kelirikon vaikutus tulee siihen päälle, mutta siitä ei ole varsinaisia valituksia kuulunut”, toteaa Saarivuori.

Saarivuoren mukaan koneyrittäjät odottavat, että tilanne normalisoituu, kun pakkaset tulevat ja maat alkavat kantaa.

Yhtiöillä voi olla painetta talvileimikoiden korjuuseen. Usein niiden korjuu pääsee Etelä-Suomessa kunnolla vauhtiin vasta tammikuussa.

Toistaiseksi koneyrittäjien työnäkymät ovat hyvin sumuiset.

Tämän syksyn oma lukunsa on yhdysvaltain Venäjä-boikottien kohdistuminen Lukoiliin, joka omistaa Teboilin. Se on vaikeuttanut sekä kone- että kuljetusyrittäjien toimintaa.

”Teboil on ollut joustava polttoaineen toimittaja. Sen vaikeudet koskettavat lähes kahta kolmasosaa koneyrittäjistä”, toteaa Saarivuori.

Käytännössä koneyrittäjät joutuvat käyttämään enemmän aikaa ja rahaa koneiden polttoainehuoltoon. Muiden yritysten kanssa on vaikea sopia, että polttoaine tuotaisiin metsäautoteiden varsille.

Koneyrittäjien liitto kehottaa yrittäjiä käymään taksakeskusteluja urakan antajien kanssa, jos niiden työmaiden polttoainehuolto kallistuu merkittävästi.

Toinen ongelma ovat Teboilin avoimet laskut, joita yrittäjät eivät voi hoitaa, koska pankit eivät niitä käsittele.

”Teboil on luvannut, ettei se ryhdy heti perintätoimiin. Ei silti ole mukava tietää olevansa velkaa”, sanoo Saarivuori.