Suomussalmen raakkutuhojen hintalappu voi vielä kasvaa: ”Kuolleiden simpukoiden määrää ei saada koskaan tietää”

Kainuun Suomussalmella toissa viikolla sattunut raakkutuho on herättänyt keskustelua luontokappaleiden arvosta. Arviolta tuhansien erittäin uhanalaisten raakkujen ja niiden elinympäristöjen tuhoaminen saattaa jäädä historiankirjoihin yhtenä Suomen vakavimmista luonnonsuojelurikoksista.

Se saattaa nousta rahallisesti mitattuna jopa kaikkien aikojen mittavammaksi luonnonsuojelurikokseksi.

Rauhoitettujen lajien tahalliselle tappamiselle on määritetty ohjeelliset, valtiolle maksettavat euromääräiset arvot. Yhden jokihelmisimpukan eli raakun arvoksi on määritetty 589 euroa. Kun sen kertoo tuhansilla, nousee teoreettinen korvaussumma jopa miljooniin euroihin.

”Hukkajoen tapauksen lopullista korvaussummaa on tässä vaiheessa vaikea ennakoida, siitä päättää aikanaan tuomioistuin”, arvioi ympäristöministeriön ympäristöneuvos Esko Hyvärinen.

Poliisi tutkii Suomussalmen simpukkatuhoa törkeänä luonnonsuojelurikoksena. Hyvärisen mukaan ne ovat Suomessa hyvin harvinaisia.

Seuraamukset voivat olla tuntuvia. Törkeästä luonnonsuojelurikoksesta voidaan tuomita vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta vankeutta. Lisäksi teosta vastuussa olleelle yritykselle voidaan määrätä korkeintaan 850 000 euron suuruinen yhteisösakko.

Toistaiseksi suurin luonnonsuojelurikoksesta maksettavaksi koitunut korvaussumma on 250 000 euroa. Se määrättiin närpiöläismiehelle, jonka hallusta löytyi tuhansia laittomia linnunmunia. Oikeus päätti tuolloin kohtuullistaa summaa syyttäjän vaatimasta 600 000 eurosta.

Se, päädytäänkö raakkutapauksessa vastaavaan kohtuullistamiseen, ja kuka on lopullinen maksaja, jää tuomioistuimen päätettäväksi.

Metsähallituksen arvioiden mukaan Suomussalmen Hukkajoella on kuollut tai kuolemaisillaan tuhansia raakkuja. Joen ylittävistä ajourista veteen levinnyt hiekka ja muta on raakuille kohtalokasta.

Tuhoalueelta on siirretty noin 4 000 raakkua ylävirtaan, mutta varmuutta niiden selviytymisestä ja sopeutumisesta uuteen paikkaan ei vielä ole.

Lähtökohtaisesti luonnonsuojelurikoksista maksettava korvaussumma lasketaan kuolleiden yksilöiden määrän perusteella, Hyvärinen kertoo.

”Suomussalmen tapauksessa ei koskaan saada tietää absoluuttista kuolleiden simpukoiden määrää.”

Rauhoitettujen lajien hintalapuissa on suurta vaihtelua. Julkisuudessa paljon esillä olleen, vanhoissa metsissä viihtyvän hömötiaisen arvo on vain 17 euroa, vaikka se on luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaiseksi vuonna 2019. Suurin arvo, 9 755 euroa, on saimaannorpalla.

Hyvärisen mukaan ohjeellisiin arvoihin vaikuttavat lajin uhanalaisuus, uusiutumiskyky, kannan koko ja esiintymispaikkojen määrä.

”Korvaussummien laskentatapa vaihtelee hieman eliöryhmittäin. Yleisesti ottaen selkärangattomien eläinten arvot eivät ole niin korkeita kuin hitaammin lisääntyvillä selkärankaisilla.”

Mikä raakusta sitten tekee niin erityisen?

Ensinnäkin se on luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaiseksi ja elää vain noin 120 joessa. Toiseksi se on niin kutsuttu avainlaji: jos se häviää, mukana katoaa myös monta muuta lajia. Siksi yksittäinen, noin kymmenen senttimetrin mittainen raakku on paljon itseään suurempi palanen kokonaisuutta.

Rauhoitettujen lajien ohjeelliset arvot on määritelty asetuksessa vuonna 2002. Riistaeläinten arvot on määritelty omassa asetuksessaan.

Ministeriö on parhaillaan päivittämässä rauhoitettujen lajien korvaussummia. On siis mahdollista, että yksittäisen raakun korvaussumma nousee vielä ennen tapauksen mahdollisen oikeuskäsittelyn alkamista.

”Monien lajien arvoihin tulee korotuksia jo pelkästään rahan arvon muutoksen myötä”, Hyvärinen sanoo.

Korotusten lisäksi listalle on tulossa joitakin uusia lajeja ja vastaavasti joitakin poistuu. Esimerkiksi viime vuonna rauhoitetulle kyylle on tulossa ensimmäistä kertaa korvausarvo.

Pihapiirissä olevan kyyn tai vaaraa aiheuttavan kyyn saa kuitenkin tarvittaessa siirtää tai tappaa, jos siirtäminen ei ole mahdollista.

Kirjoittaja on MT:n toimittaja.