Rauli puhalsi kymmenen vuotta sitten 3–5 miljoonan euron puustovahingot – sulana pitkään pysyvä maa altistaa myrskytuhoille

Kymmenen vuotta sitten ei tiedetty vielä Hannes-myrskyn mahdista, kun Suomea kuritti elokuussa 2016 Rauli-myrsky.

Rauli oli kesämyrskyksi harvinaisen voimakas. Se katkoi sähköjä muun muassa maan sisäosista, mikä vaikeutti viljan kuivaamista. Pahiten Raulin tuhoista kärsivät Pohjanmaa ja Keski-Suomi.

Rauli aiheutti 3–5 miljoonan euron puustovahingot. Se ei kuitenkaan ole läheskään Suomen myrskyhistorian kovin tuhontekijä.

Suurimmat tuhot teki Asta-myrsky vuonna 2010. Tuolloin puustoa vahingoittui peräti kahdeksan miljoonaa kuutiometriä Kaakkois-Suomessa, Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Keski-Suomessa.

Toiseksi eniten tuhoja on tehnyt vuonna 2001 Janika-myrsky, joka tuhosi puustoa noin 7,3 miljoonaa kuutiota Etelä-Pohjanmaalla ja Hämeessä.

Elokuun myrskyssä maa on sula ja pehmeä. Suomen metsäkeskuksen varavalmiuspäällikkö Aki Hostikka totesi heinäkuun 2026 lopussa, että sulassa massa puiden juuristo saa maaperästä vähemmän tukea ja juuripaakku kääntyy helpommin.

”Kun maa ei ole jäässä, silloin voimakkaat tuulet voivat kaataa puita ja aiheuttaa tuhoja.”

Kun roudattoman maan aika pitenee, ovat metsät herkempiä tuhoille. Ilmastonmuutos voi siis näinkin lisätä metsien myrskytuhoja.

Myrskyillä tarkoitetaan matalapaineisiin liittyviä verrattain laaja-alaisia ja pitkäkestoisia voimakkaita tuulia. Rajuilmat ovat sen sijaan ukkospilviin liittyviä rajuja, usein lyhytkestoisia ja paikallisia ukkospuuskia.

Puustoa kaataneet myräkät sujahtavat helposti Ilmatieteen laitoksen määritelmään rajuilmasta tai myrskystä. Yhtenä kriteerinä on se, että puustotuhoja on aiheutunut vähintään 0,5 miljoonaa motin edestä. Jo tämän kriteerin täyttyminen riittää myrskystatukseen.

Katso MT:n videolta, miltä Raulin jäljiltä näytti 10 vuotta sitten: