Sähkölangat ovat hyviä tähystyspaikkoja tarkkanäköisille sepelkyyhkyille. Kuva: Jukka Saarinen
Kyyhkysjahtia yhteistyössä viljelijöiden kanssa – ”Käsiä yhteen lyömällä saa parvet poistettua, mutta vain hetkeksi”
Sepelkyyhkyn metsästys alkaa koko Suomessa 10. elokuuta. Monet viljelijät toivovat silloin apua metsästäjiltä vahinkojen estämiseksi.TilaajalleEurajoki
Eurajoella asuva viljelijä Tero Tuominen tekee tiivistä yhteistyötä paikallisen metsästysseuran kanssa. Kuva: Jukka SaarinenTero Tuominen viljelee Eurajoella monipuolisesti viljaa. Myös kuivahernelohkot ovat kuuluneet hänen viljelysuunnitelmiinsa lähes vuosittain jo melkein kolmen vuosikymmenen ajan.
Näiden vuosien aikana hänelle on kertynyt runsaasti kokemusta sepelkyyhkyistä, sillä kyyhkykannan kasvaessa riskit satovahingoille ovat aina olemassa.
Tuomisen mukaan vahinkoja on joka vuosi nähtävissä etenkin juuri niissä ruokahernelohkoissa, joissa sato siirtyy melkein suoraan pellolta kuivauksen jälkeen pussitusvaiheeseen ja sitä kautta hernekeittojen raaka-aineeksi lautasillemme.
Vihreänä puitaville säilykehernepelloille kyyhkyset löytävät yleensä vasta puintien jälkeen.
”Syysviljoille, eli rukiille ja syysvehnälle, vahingot ovat olleet yleensä vuositasolla vähäisemmät. Ohrallekaan satomenetykset eivät ole juurikaan olleet suuria”, Tuominen toteaa.
”Selvä yhteys hernemaiden kärsimille vahingoille on olemassa etenkin kuivina vuosilla, jolloin esimerkiksi mustikkasato jää pieneksi. Kun metsästä ei löydy marjaa syötäväksi, sepelkyyhkyt etsiytyvät pelloille jo varhaisessa vaiheessa”, viljelijä harmittelee.
”Tällöin yleensä myös kasvustot kärsivät kuivuudesta ja jäävät mataliksi ja harvoiksi, jolloin linnuille jää enemmän paikkoja laskeutua alas.”
Jostain syystä samoille tietyille viljelyaukeille kertyy aina vuodesta toiseen enemmän lintuja kuin toisille.
Lähellä olevat korkeajännitelinjat, sähkölinjat tai korkeat metsätuppaat tarjoavat hyviä tähystyspaikkoja tarkkanäköisille sepelkyyhkyille. Tuominen ei kuitenkaan näe, että näillä paikoilla olisi olennaista merkitystä vahinkojen synnylle.
”Kaikkein tehokkainta olisi estää lintujen laskeutuminen pelloille, mutta se on käytännössä mahdotonta. Ruiskutusväleihin jää aina tilaa laskeutua. Samoin metsänreunoissa kasvustot saattavat jäädä harvemmiksi, jolloin linnuille jää aina hyvät mahdollisuudet laskeutua. Mitään keinoja vahinkojen estämiseksi ei käytännössä ole”, Tuominen toteaa.
”Mitään keinoja vahinkojen estämiseksi ei käytännössä ole”
”Käsiä yhteen lyömällä saa parvet poistettua, mutta vain hetkeksi. Tilalla on usein muutakin tekemistä kuin päivystää tiettyjä lohkojen vieressä ja paukutella kämmeniä yhteen. Pikkuhiljaa on siirrytty pidempivartisiin lajikkeisiin, mikä on jonkin verran helpottanut tilannetta.”
Tuominen kertoo viimeisenä hätäkeinona hakeneensa poikkeuslupia, jos kyyhkyjen aiheuttamat vahingot ovat kasvaneet liian suuriksi ennen varsinaisen jahtikauden alkua.
Paikallinen Eurajoen Metsästysseura on antanut apua tarvittaessa. Tuominen on ollut tyytyväinen metsästäjien toimintaan.
Kyyhkyjahdissa metsästäjän tulee sulautua ympäristöönsä mahdollisimman hyvin. Kuva: Jukka Saarinen”Metsästäjät ovat osanneet liikkua viljelyksillä maltillisesti eivätkä haulikoiden laukaukset ole aiheuttaneet suurempia häiriöitä. Vaikka metsästäjät joutuvat luonnollisesti hakemaan pois ammutut linnut joko jalkaisin tai koirien avulla, ei liikkumisesta puimattomilla pelloilla ole ollut mitään haittaa sadon korjaamisen suhteen.”
Tällaisten maanomistajan kommenttien jälkeen on paikallisen metsästysseuran jäsenten hyvä jäädä odottavin mielin suunnittelemaan pian alkavaa jahtikautta.
Mikäli metsästäjät mielivät kyyhkyjahtiin puimattomalle pellolle, on siihen saatava aina lupa maanomistajalta lupa. Hyvien ja luottamuksellisten suhteiden ansiosta luvat yleensä heltiävät ja kumpikin osapuoli on yhteistyöhön tyytyväinen.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
